Datalähtöinen talousveden laadun seurannan kehittäminen ja tietojohtaminen - Case Heinolan kaupunki

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Heinolan kaupungin Tekniikkatoimialalta saadun toimeksiannon pohjalta. Työn tavoitteeksi sovittiin laatia ehdotuksia datalähtöisen talousveden laadunseurannan ja siihen liittyvän tietojohtamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyön avulla Heinolan kaupungin tekniikkatoimiala toivoi saavansa paremman kokonaiskuvan talousveden prosessista ja siitä, kuinka he voisivat johtaa tiedolla veden laatua. Digitaalisuuden hyödyntämistä pidetään yleisesti ratkaisuna sekä paremman kokonaiskuvan saamiseksi että pidemmällä tähtäimellä ennakoitavan, luotettavan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Menetelmäksi valikoitui toiminnallinen opinnäytetyö, jossa tietolähteinä hyödynnettiin saatavilla olevaa kirjallisuutta, Heinolan kaupungilta saatua kirjallista materiaalia sekä keskusteluja keskeisten Heinolan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Heinolan kaupungin johdon ja henkilöstön kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta tehtiin iteratiivisesti muutoksia opinnäytetyöhön, kuten esim. kehitystarpeisiin ja -ehdotuksiin.

Opinnäytetyössä muodostettiin kokonaiskuva Heinolan kaupungin veden laadunseurannasta. Tämän pohjalta tehtiin nykytilan analyysi, jonka aikana luotiin tarkempi tarveanalyysi. Tarpeiden pohjalta laadittiin kuusi kehitysehdotusta, joiden ideana oli herättää ajatuksia siitä, miten tietoa voidaan hyödyntää ja kuinka tiedon esittämisellä voi olla iso merkitys tietojohtamisen ja ongelmatilanteiden ennakoitavuuden kannalta. Työn tulokset toivat konkreettisia ehdotuksia tietojohtamisen näkökulmiin, joita ovat ilmiön ymmärtäminen, johtamisen käytännöt sekä johtamistyökalut. Ilmiön ymmärtämistä auttamaan ehdotettiin keinoja paremman kokonaiskuvan muodostamiseen. Johtamisen käytäntöihin ehdotettiin olemassa olevien tietokantojen yhdistämistä yhdeksi tietoaltaaksi. Johtamistyökaluiksi ehdotettiin mm. raportointityökalujen ja tiedon visualisoinnin hyödyntämistä.

Muodostettu tietoperusta sekä nykytilan kuvaus ja analyysi kokosivat hyvän tietopaketin aiheesta. Nykytilan analyysi ja todetut kehitystarpeet auttavat kehitysehdotusten priorisoinnissa. Tietojen tuominen eri valtion hallinnon Hertta-, Vati-, ja Veeti-tietojärjestelmistä yhteen kuntien yhteiseen tietoaltaaseen kannattaisi mahdollisesti tehdä valtion ja kuntien kesken. Seuraavassa vaiheessa kannattaisi käydä laajoja keskusteluita eri sidosryhmien välillä tiedon hyödyntämisen tarpeista ja tietoaltaan toteuttamisesta. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi sisäisten toimintojen kehittämisessä, ongelmatilanteiden ennakoinnissa sekä kokonaiskuvan ja ymmärryksen lisäämisessä.

The thesis was based on a commission from the Technical Sector of the City of Heinola. The aim of the thesis was to produce development proposals for the data-driven water quality monitoring and related knowledge management. Through the thesis, the Technical Sector of the City of Heinola hoped to gain a better overview of the domestic water process and how they could manage water quality with data. The use of digitalisation is widely seen as a solution both to gain a better overall picture and, in the longer term, to ensure predictable, reliable and efficient operations.

The method chosen was a functional thesis work, that was based on available literature, written material from the City of Heinola and discussions with key experts from the City of Heinola. Based on the discussions with the management and staff of the City of Heinola, changes were made iteratively to the content like the development needs and suggestions.

The thesis provided an overview of water quality monitoring in the City of Heinola. Based on this, a current state analysis was made, during which a more detailed needs analysis was created. In total, six development proposals were made based on these needs, aiming to stimulate ideas on how information can be utilized and how presenting information can have a significant impact on knowledge management and predictability of problem situations. The results of this work provided concrete suggestions on aspects of knowledge management: understanding the phenomenon, management practices and management tools. In order to help understand the phenomenon, ways to get a better overall picture were suggested. For management practices, it was suggested to integrate existing databases into a single data lake. Management tools suggested included the use of reporting tools and data visualisation.

The established knowledge base, along with the description and analysis of the current state, compiled a comprehensive information package on the topic. The current state analysis and identified development needs help prioritize development proposals. It might be worthwhile to import data from the different state administration information systems Hertta, Vati and Veeti into a common data lake for municipalities. The next step would be to hold extensive discussions between the different stakeholders on the needs for data exploitation and the implementation of the data lake. Information can be utilized, for example, in developing internal operations, predicting problems, and enhancing overall understanding and awareness.