Vammaispalveluasiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman kirjaamisen kehittäminen RAI-arviointia hyödyntäen
Eskola, Irmeli (2015)
Eskola, Irmeli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161376
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kehittää hoitajien osaamista Palomäen palvelutalossa asuvien vammaispalveluasiakkaiden hoito-ja palvelusuunnitelmien kirjaamisessa niin, että RAI-arvioinnista saatavat tiedot ovat asiakkaan hoidon tarpeen määrittelyn perustana tehtäessä hoito-ja palvelu-suunnitelmaa. Tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöistä hoitoa. Asiakaslähtöisessä palvelussa hoitoa saava asiakas on keskipiste.
Kehittämistehtävä toteutettiin juurruttamisen menetelmällä. Vammaispalveluasiakkaiden toimintakyvyn arviointiin käytetään monipuolista RAI-tietojärjestelmää, joka sisältää asiakaspohjaisen hoidon suunnitteluun sopivia mittareita. Tarkoituksena oli juurruttaa työyhteisöön uusi toimintatapa, jossa hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen tulee ottaa mukaan RAI-arvioinnin mittareista saadut tiedot, jotka määrittävät asiakkaan hoidon tarpeen. Kehittämistehtävän toteuttamisympäristö on palvelutalon vammaispalveluasunnot. Palvelutalo on tehostetun palveluasumisen yksikkö ja sen yhteydessä sijaitsevat myös vammaispalveluasunnot. Vammaispalveluasiakkaat saavat palvelutalon henkilökunnalta apua ympäri vuorokauden.
Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, mikä on hoitajien osaamisen taso RAI-arviointien tekemisessä ja siitä saatavien tulosten hyödyntämisessä hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Hoitajat osaavat käyttää RAI-tietojärjestelmää, mutta RAI:n hyödyntämisestä hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa on paljon kehitettävää. Tämä on johtanut siihen, että RAI-arviointia ei ole otettu työ-välineeksi hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Hoitajat ovat saaneet ohjausta hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä niin, että RAI-mittarit on otettu arviointivälineeksi hoito- ja palvelu-suunnitelmien laatimiseen. Uudessa toimintatavassa hoito- ja palvelusuunnitelmat otetaan käyttöön päivittäistä työskentelyä ohjaavana välineenä.
Uuden toimintatavan käyttöönottoa arvioitiin havainnoimalla hoitajien työskentelyä. Arviointia suoritettiin myös keskustelemalla siitä, miten uuden toimintatavan käyttöönotto on vaikuttanut hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemiseen. Kyselylomakkeella kerättiin tietoa siitä, onko uusi toimintamalli auttanut hoitajia hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmia on tehty uuden toimintavan mukaan, mutta muutos on vielä alkuvaiheessa. Hoitajat uskovat muutoksen juurtumiseen, kunhan saavat lisää kokemusta uuden toimintamallin käytössä. Kehittämistehtävä on tuonut esille myös lisäkoulutuksen tarpeen RAI-arviontien tekemisessä ja arviointitiedon hyödyntämisessä hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Tämä on nähty tarpeelliseksi myös kotihoidon kentällä ja koulutukset aloitetaan 2015 alkuvuodesta.
Kehittämistehtävä toteutettiin juurruttamisen menetelmällä. Vammaispalveluasiakkaiden toimintakyvyn arviointiin käytetään monipuolista RAI-tietojärjestelmää, joka sisältää asiakaspohjaisen hoidon suunnitteluun sopivia mittareita. Tarkoituksena oli juurruttaa työyhteisöön uusi toimintatapa, jossa hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen tulee ottaa mukaan RAI-arvioinnin mittareista saadut tiedot, jotka määrittävät asiakkaan hoidon tarpeen. Kehittämistehtävän toteuttamisympäristö on palvelutalon vammaispalveluasunnot. Palvelutalo on tehostetun palveluasumisen yksikkö ja sen yhteydessä sijaitsevat myös vammaispalveluasunnot. Vammaispalveluasiakkaat saavat palvelutalon henkilökunnalta apua ympäri vuorokauden.
Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, mikä on hoitajien osaamisen taso RAI-arviointien tekemisessä ja siitä saatavien tulosten hyödyntämisessä hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Hoitajat osaavat käyttää RAI-tietojärjestelmää, mutta RAI:n hyödyntämisestä hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa on paljon kehitettävää. Tämä on johtanut siihen, että RAI-arviointia ei ole otettu työ-välineeksi hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Hoitajat ovat saaneet ohjausta hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä niin, että RAI-mittarit on otettu arviointivälineeksi hoito- ja palvelu-suunnitelmien laatimiseen. Uudessa toimintatavassa hoito- ja palvelusuunnitelmat otetaan käyttöön päivittäistä työskentelyä ohjaavana välineenä.
Uuden toimintatavan käyttöönottoa arvioitiin havainnoimalla hoitajien työskentelyä. Arviointia suoritettiin myös keskustelemalla siitä, miten uuden toimintatavan käyttöönotto on vaikuttanut hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemiseen. Kyselylomakkeella kerättiin tietoa siitä, onko uusi toimintamalli auttanut hoitajia hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmia on tehty uuden toimintavan mukaan, mutta muutos on vielä alkuvaiheessa. Hoitajat uskovat muutoksen juurtumiseen, kunhan saavat lisää kokemusta uuden toimintamallin käytössä. Kehittämistehtävä on tuonut esille myös lisäkoulutuksen tarpeen RAI-arviontien tekemisessä ja arviointitiedon hyödyntämisessä hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Tämä on nähty tarpeelliseksi myös kotihoidon kentällä ja koulutukset aloitetaan 2015 alkuvuodesta.