Työhyvinvoinnin muotoilu : persoonakortit työhyvinvoinnin kehittämiseen
Järvinen-Piira, Essi (2024)
Järvinen-Piira, Essi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080824099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024080824099
Tiivistelmä
Työhyvinvointi koostuu terveyden, turvallisuuden, työn, työn mielekkyyden sekä työhyvin-voinnin kokonaisuudesta. Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat työntekijöiden ammattitaito, työyhteisön ilmapiiri sekä motivoiva ja hyvä johtaminen. Työ on suuri osa ihmisen elämää ja se vaikuttaa näin ollen ihmisten jokapäiväiseen hyvinvointiin.
Sosiaali- ja terveyssalan suuret muutokset, kuten työvoimapula ja sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus, heijastuvat suoraan työntekijöiden työhyvinvointiin. Alan ammattilaisilta odotetaan mukautumiskykyä, muutosmyönteisyyttä sekä taitoja työhyvinvoinnin edistämi-seen. Palvelumuotoilun menetelmät sopivat tarvepohjaisten ja oikea-aikaisten palveluiden ja toimintojen kehittämiseen. Palvelumuotoilu perustuu asiakasymmärryksen kartoituk-seen, jossa asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat ensisijaisia kehittämisen kohteita. Palvelu-muotoilun työmenetelmissä korostuvat käytännönläheisyys, visuaalisuus sekä erilaiset kehittämisen työmenetelmät. Työmenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi persoonapro-fiileja, jotka toimivat empatiatyökaluna käyttäjien asemaa ja ymmärrystä varten.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa ja ryhmitellä erilaisia työhyvinvoinnin tarpeita ja käyttää muotoilun keinoja näitä tukevien persoonaprofiilien luomiseen. Tavoitteena oli luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosastolle persoonakortit työssä jaksamisen tu-kemiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden sekä ideointityöpajan avulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Persoonakorttien visualisoinnin apuna käytettiin tekoälyä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi viisi persoonaprofiilia, jotka kuvaavat päivystysosaston työssä jaksamista tukevia sekä kuormittavia tekijöitä. Haastatteluiden aineistosta viisi esiin noussutta teemaa ja näistä muokattua persoonaprofiilia olivat työvuorosuunnittelu, työyh-teisö, esihenkilötyö, palautuminen sekä kuormittavuus. Persoonaprofiileja voidaan jatkossa hyödyntää uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä sekä osaston työhy-vinvoinnin kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveyssalan suuret muutokset, kuten työvoimapula ja sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus, heijastuvat suoraan työntekijöiden työhyvinvointiin. Alan ammattilaisilta odotetaan mukautumiskykyä, muutosmyönteisyyttä sekä taitoja työhyvinvoinnin edistämi-seen. Palvelumuotoilun menetelmät sopivat tarvepohjaisten ja oikea-aikaisten palveluiden ja toimintojen kehittämiseen. Palvelumuotoilu perustuu asiakasymmärryksen kartoituk-seen, jossa asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat ensisijaisia kehittämisen kohteita. Palvelu-muotoilun työmenetelmissä korostuvat käytännönläheisyys, visuaalisuus sekä erilaiset kehittämisen työmenetelmät. Työmenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi persoonapro-fiileja, jotka toimivat empatiatyökaluna käyttäjien asemaa ja ymmärrystä varten.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa ja ryhmitellä erilaisia työhyvinvoinnin tarpeita ja käyttää muotoilun keinoja näitä tukevien persoonaprofiilien luomiseen. Tavoitteena oli luoda Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosastolle persoonakortit työssä jaksamisen tu-kemiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden sekä ideointityöpajan avulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Persoonakorttien visualisoinnin apuna käytettiin tekoälyä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi viisi persoonaprofiilia, jotka kuvaavat päivystysosaston työssä jaksamista tukevia sekä kuormittavia tekijöitä. Haastatteluiden aineistosta viisi esiin noussutta teemaa ja näistä muokattua persoonaprofiilia olivat työvuorosuunnittelu, työyh-teisö, esihenkilötyö, palautuminen sekä kuormittavuus. Persoonaprofiileja voidaan jatkossa hyödyntää uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä sekä osaston työhy-vinvoinnin kehittämisessä.