Kuvaileva kirjallisuuskatsaus aikuisen autismikirjon piirteiden tunnistamisen tarpeesta suljetussa vankilassa
Vaitinen, Elina (2024)
Vaitinen, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081224126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081224126
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää perusteet autismikirjon piirteiden tunnistamisen tarpeelle suljetussa vankilassa, jotta näiden piirteiden omaavien asemaa voitaisiin parantaa rikosseuraamusjärjestelmässä. Tavoitteena on myös etsiä millaisia hyötyjä ja haittoja vankila voi kirjolaiselle aiheuttaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on osoittaa, kuinka kyseessä on erityistarpeiden ryhmä, joka tarvitsee lisää huomiota rikosseuraamusalalla. Tietoperustan mukaan autismikirjon häiriö on harvinainen neurokirjon sairaus. Sen ydinoireisiin kuuluvat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin poikkeavuus, rajoittuneet, toistuvat ja kaavamaiset käyttäytymistavat. Tilastojen mukaan vangeilla esiintyy arviolta 2,1–9 prosentilla autismikirjon piirteitä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Rikoksettoman elämän tukisäätiö, jolla tavoitteena on autismikirjon tietoisuuden lisääntyminen rikoksista tuomittujen, niillä oireilevien ja heidän läheistensä kanssa.
Opinnäytetyön metodiksi valikoitui kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aihe oli Suomessa vähän tutkittu, joten kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmä auttoi kokoamaan muissa maissa tuotettuja tutkimuksia yhteen ja tuottamaan uusia johtopäätöksiä ja näkökulmia englanninkielisistä vertaisarvioiduista artikkeleista (n=10). Tutkimusten tuloksissa esiin nousi jatkuvasti huoli autismikirjon piirteiden omaavien oikeusturvasta sekä muutoin heidän asemastaan rikosseuraamusjärjestelmässä, koska piirteitä ei tunnisteta tai ymmärretä. Vankilan vaikutuksista autismikirjoon hyödyllisiksi tekijöiksi tuloksissa nousi vankilan strukturoitu rakenne sekä rutiinit. Tuloksissa etenkin aistiyliherkkyyksien osuus nousi monesti pinnalle tutkiessa vankilan haittoja autismikirjolaiselle. Tuloksista löytyi kokonaisuudessaan valtava määrä haasteita, joita kirjolainen voi kohdata rikosseuraamusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa, erityisesti sen, kun piirteitä ei tunnisteta tai ymmärretä henkilöstön puolelta, joka vaikuttaa vangin palaamiseen takaisin yhteiskuntaan ja uusintarikollisuuden riskiin.
Opinnäytetyön metodiksi valikoitui kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aihe oli Suomessa vähän tutkittu, joten kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmä auttoi kokoamaan muissa maissa tuotettuja tutkimuksia yhteen ja tuottamaan uusia johtopäätöksiä ja näkökulmia englanninkielisistä vertaisarvioiduista artikkeleista (n=10). Tutkimusten tuloksissa esiin nousi jatkuvasti huoli autismikirjon piirteiden omaavien oikeusturvasta sekä muutoin heidän asemastaan rikosseuraamusjärjestelmässä, koska piirteitä ei tunnisteta tai ymmärretä. Vankilan vaikutuksista autismikirjoon hyödyllisiksi tekijöiksi tuloksissa nousi vankilan strukturoitu rakenne sekä rutiinit. Tuloksissa etenkin aistiyliherkkyyksien osuus nousi monesti pinnalle tutkiessa vankilan haittoja autismikirjolaiselle. Tuloksista löytyi kokonaisuudessaan valtava määrä haasteita, joita kirjolainen voi kohdata rikosseuraamusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa, erityisesti sen, kun piirteitä ei tunnisteta tai ymmärretä henkilöstön puolelta, joka vaikuttaa vangin palaamiseen takaisin yhteiskuntaan ja uusintarikollisuuden riskiin.