Perehdytyksen kehittäminen uuden työntekijän sitouttamisessa Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksessä
Heikkinen, Teija (2024)
Heikkinen, Teija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081524174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081524174
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää perehdyttämistä uuden työntekijän sitouttamiseksi Kuusamon päivystyksessä. Opinnäytetyön metodologiana oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus valikoitui metodologiaksi, koska se on työelämälähtöinen menetelmä ja kehittämisessä on mukana koko työyhteisö.
Ensimmäisessä syklissä oli tarkoitus kartoittaa, mitkä tekijät perehdytyksessä sitouttavat uuden työntekijän aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät perehdytyksessä sitouttavat uuden työntekijän aikeisemman tutkimustiedon perusteella. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Finna, Julkari, Journal, Tiede ja tutkimus, Ebsco-portaali Cinahl- tietokannoista ja aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan uuden työntekijän sitouttamiseen perehdytyksessä yläluokiksi muodostui johtaminen, itsensä johtaminen ja yhteisöllisyys.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata perehdytyksen nykytilaa uuden työntekijän sitouttamiseksi Kuusamon päivystyksessä. Tutkimuskysymys oli, mikä on perehdytyksen nykytila uuden työntekijän sitouttamisessa Kuusamon päivystyksessä? Aineiston hankinta toteutettiin oppimiskahvilan metodein yhdessä työyhteisön kanssa. Aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella luokiksi muodostuivat vuorovaikutus ja viestintä, osaamisen varmistaminen, uuden työntekijän ohjaaminen perehdytyksessä, esihenkilötyö ja turvallinen työympäristö.
Opinnäytetyön kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata vuorovaikutuksellisen ohjausosaamisen merkitystä perehdytyksessä uuden työntekijän sitouttamiseksi Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksessä. Kehittämiskysymyksinä oli, miten vuorovaikutuksellinen ohjausosaaminen perehdytyssä vahvistaa uuden työntekijän sitouttamista Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksessä ja miten kehittämissuunnitelma uuden työntekijän sitouttamiseksi pilotoidaan soveltuvin osin käytäntöön? Sen tuotoksena kuvattiin kehittämissuunnitelma vuorovaikutukselliseen ohjausosaamiseen. Kehittämissuunnitelman pilotointina toteutettiin huoneentaulu vuorovaikutukselliseen ohjausosaamiseen liittyen. Johtopäätöksen voitiin todeta, että vuorovaikutuksellinen ohjausosaaminen on uuden työntekijän sitoutumisen kannalta tärkeä asia. Yhteinen keskustelu ja toisen kuunteleminen ja luottamuksen saavuttaminen on keskeistä.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata, miten perehdytyksen kehittämissuunnitelma uuden työntekijän sitouttamiseksi otetaan käytäntöön. Implementointimallina oli Parish-malli. Opinnäytetyön yhteenvetona ja johtopäätöksinä voidaan todeta, että uuden työntekijän sitouttaminen perehdytyksessä on koko työyhteisön asia. Esihenkilötoiminta, yksilön toiminta ja yhteisöllisyys ovat kokonaisuus, jonka pohjalle sitouttaminen perehdytyksessä muodostuu. Yhteisöllisyyden merkitys on tässä keskeinen. Vuorovaikutuksellinen ohjausosaaminen on osa perehdytyksen toteutusta ja uuden työntekijän sitouttamista.
Ensimmäisessä syklissä oli tarkoitus kartoittaa, mitkä tekijät perehdytyksessä sitouttavat uuden työntekijän aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät perehdytyksessä sitouttavat uuden työntekijän aikeisemman tutkimustiedon perusteella. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin Finna, Julkari, Journal, Tiede ja tutkimus, Ebsco-portaali Cinahl- tietokannoista ja aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan uuden työntekijän sitouttamiseen perehdytyksessä yläluokiksi muodostui johtaminen, itsensä johtaminen ja yhteisöllisyys.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata perehdytyksen nykytilaa uuden työntekijän sitouttamiseksi Kuusamon päivystyksessä. Tutkimuskysymys oli, mikä on perehdytyksen nykytila uuden työntekijän sitouttamisessa Kuusamon päivystyksessä? Aineiston hankinta toteutettiin oppimiskahvilan metodein yhdessä työyhteisön kanssa. Aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella luokiksi muodostuivat vuorovaikutus ja viestintä, osaamisen varmistaminen, uuden työntekijän ohjaaminen perehdytyksessä, esihenkilötyö ja turvallinen työympäristö.
Opinnäytetyön kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata vuorovaikutuksellisen ohjausosaamisen merkitystä perehdytyksessä uuden työntekijän sitouttamiseksi Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksessä. Kehittämiskysymyksinä oli, miten vuorovaikutuksellinen ohjausosaaminen perehdytyssä vahvistaa uuden työntekijän sitouttamista Kuusamon terveyskeskuksen päivystyksessä ja miten kehittämissuunnitelma uuden työntekijän sitouttamiseksi pilotoidaan soveltuvin osin käytäntöön? Sen tuotoksena kuvattiin kehittämissuunnitelma vuorovaikutukselliseen ohjausosaamiseen. Kehittämissuunnitelman pilotointina toteutettiin huoneentaulu vuorovaikutukselliseen ohjausosaamiseen liittyen. Johtopäätöksen voitiin todeta, että vuorovaikutuksellinen ohjausosaaminen on uuden työntekijän sitoutumisen kannalta tärkeä asia. Yhteinen keskustelu ja toisen kuunteleminen ja luottamuksen saavuttaminen on keskeistä.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata, miten perehdytyksen kehittämissuunnitelma uuden työntekijän sitouttamiseksi otetaan käytäntöön. Implementointimallina oli Parish-malli. Opinnäytetyön yhteenvetona ja johtopäätöksinä voidaan todeta, että uuden työntekijän sitouttaminen perehdytyksessä on koko työyhteisön asia. Esihenkilötoiminta, yksilön toiminta ja yhteisöllisyys ovat kokonaisuus, jonka pohjalle sitouttaminen perehdytyksessä muodostuu. Yhteisöllisyyden merkitys on tässä keskeinen. Vuorovaikutuksellinen ohjausosaaminen on osa perehdytyksen toteutusta ja uuden työntekijän sitouttamista.