Entrepreneurship education and the student's entrepreneurial intentions : Case: Kokkola Business Institute

Abstract

This thesis examines problematic around entrepreneurship education and students entrepreneurial intentions. What are the possible explaining factors for the student's entrepreneurial intentions if there are some intentions for entrepreneurship? How the Kokkola Business Institute students find entrepreneurship education? Through analysis of a concept to create a frame of reference from the business student point of view if entrepreneurship education is important. How entrepreneurship education should be organized and Is it possible to explain the individual entrepreneurial intentions with different variables e.g. demographic and socio-economic factors.

Results from the survey conclude on the other hand that entrepreneurship education methods are experienced generally quite meaningful and that entrepreneurship education should be practised. The methods are multiple and some of them are tested at Kokkola Business Institute during a few years time. Methods in use like Practise Firm and Young Enterprise are found suitable entrepreneurship forwarding methods for upper secondary vocational school level. The survey concludes that the student's entrepreneurial intentions are strengthened during the studies as consequence of the different actions accomplished. From the survey can not be concluded directly that there would be any explaining variable in the claims presented except maybe one. Entrepreneur parents or families children are maybe a little bit more entre reneur ositive than aid em 10 ee's children are.

Tämä päättötyö tutkii problematiikkaa liittyen yrittäjyyskasvatukseen ja opiskelijoiden yrittäjyysintentioihin. Mitä ovat ne mahdolliset opiskelijan yrittäjyysintentioita selittävät tekijät. Minkälaisena Kokkolan kauppaopiston opiskelijat kokevat yrittäjyyskasvatuksen. Viitekehystä tutkitaan käsiteanalyysin avulla opiskelijan näkökulmasta, onko yrittäjyyskasvatus tärkeää. Milloin ja miten yrittäjyyskasvatusta tulisi toteuttaa. Voidaanko yksilöllisiä yrittäjyysintentioita selittää erilaisten muuttujien avulla kuten esimerkiksi sosioekonomisilla ja demografisilla tekijöillä?

Tutkimuksen pohjalta voidaan toisaalta tehdä johtopäätös, että yrittäjyyskasvatusmenetelmät, jotka ovat olleet käytössä koetaan pääosin mielekkäinä ja toisaalta myös voidaan todeta, että yrittäjyyskasvatusta tulee harjoittaa jatkossakin. Menetelmät ovat moninaisia ja joitakin niistä on siis toteutettu Kokkolan kauppaopistossa jo joidenkin vuosien ajan. Menetelmiä, joista on kokemusta ja jotka on havaittu myös soveliaiksi yrittäjyyskasvatusta edistäviksi menetelmiksi, ovat esimerkiksi Harjoitusyritystoiminta ja Nuori Yrittäjyys. Tehdyn tutkimuksen mukaan voidaan myös todeta, että opiskelijan yrittäjyysintentiot ovat vahvistuneet opintojen aikana. Tutkimuksen mukaan ei kuitenkaan voida todeta mitään muuta yhtä selvää selittävää tekijää taustamuuttujissa, kuin se, että yrittäjävanhempien tai -perheiden lapset ovat ehkä hieman yrittäjyyspositiivisempia kuin muuta työtä tekevien lapset.