Sosiokulttuurisen vanhustyön kehittäminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Abstract

Sosiokulttuurisuus on juuri nyt murroksessa. Ennen puhuttiin viriketoiminnasta ja nykyään puhutaan sosiokulttuurisuudesta. Vanhustyössä on vielä paljon tehtävää, jotta sosiokulttuurisuus ymmärretään työtavaksi eikä erilliseksi asiaksi, jota toteutetaan toimintahetkinä. Aihe on todella ajankohtainen. Sosiokulttuurinen työ sisältää kaikki luovan toiminnan menetelmät, jossa ilo, elämyksellisyys, merkityksellisyys, arvokkuus, luovuus, aito kohtaaminen, aktivointi ja osallistaminen ovat tärkeässä asemassa. Kun ikäihminen ei pysty enää kommunikoimaan sanallisesti, niin käyttöön voidaan ottaa luovan toiminnan menetelmät, kuten esimerkiksi maalaus, muovailu tai tanssi. (Nuutinen 2014, 92– 93). Opinnäytetyöni toteutin laadullisena kehittämistyönä. Selvitin sosiokulttuuriseen työhön liittyviä teemoja. Näitä olivat sosiokulttuurinen työ, sosiokulttuurisen työn kehittäminen, sosiokulttuurinen osaaminen sekä yhteistyö kolmannen ja neljännen sektorin kanssa. Yhteisöllisen asumispalveluyksikön asukkaille tein avoimia haastatteluita, joissa selvitin heidän tämänhetkisiä mieltymyksiänsä sekä toiveitaan tulevaisuudelta. Kehittämistyön toteutin haastattelemalla työntekijöitä heidän työpaikallaan ja nauhoitin ne. Tulokset analysoin sisällönanalyysillä ja teemoittelulla haastattelukysymysten pohjalta. Työntekijöiden tuloksissa korostuivat läsnäolo, turvallisuuden tunteen antaminen sekä ilo ja aito kohtaaminen arjen työssä. Tuloksista voin myös todeta, että sosiokulttuurisuutta löytyy arjen työstä paljon ja tärkeintä sen omaksumisessa on oma asenne ja työtapa. Kiire, arjen hoitotyö sekä henkilökunnan resurssien puute koettiin haasteena sosiokulttuurisen työn näkökulmasta. Ikäihmisten tuloksissa korostui musiikki, kirjat, luonto sekä ulkoilu. Kehittämistehtävänä loin posterin sosiokulttuurista työstä, joka voitaisiin käyttää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteisöllisissä asumispalveluyksiköissä.

Socio-culturalism is in a state of transition. Formerly, people talked about recreational activities and nowadays the term used is socio-culturalism. A great deal needs to be accomplished in the field of work with older people to ensure that socio-culturalism is understood as a way of working and not as something accomplished at a specific moment. This is a very topical subject. Sociocultural work includes all methods of creative activity where joy, experience, meaningfulness, dignity, creativity, authentic encounters, activation, and inclusion play an important role. When an older person is no longer able to communicate verbally, creative methods such as painting, modelling, or dancing can be introduced (Nuutinen 2014, 92-93). This thesis was conducted as a qualitative development activity. Themes related to sociocultural work were identified. These were sociocultural work, development of sociocultural work, sociocultural competence, and cooperation with the third and fourth sector. Open-ended interviews were conducted among residents in a communal housing unit to explore their current preferences and their hopes for the future. Development activity was implemented by interviewing employees at their place of work and the interviews were recorded. The results were analysed using content analysis and thematic analysis based on the interview questions. The employees' results emphasized presence, a sense of security, joy, and genuine encounters in everyday work. It can also be concluded that socio culturalism can be found considerably in everyday work and the most important thing in adopting it is one's own attitude and way of working. Rush, everyday care work and lack of staff resources were perceived as a challenge from perspective of sociocultural work. Music, books, nature, and outdoor activities were highlighted in the results responses of older people. As a development task, a poster was created on sociocultural work, and it could be used in communal housing service units in the Wellbeing Services County of South Ostrobothnia.