Kehitysvammaisen aikuisen osallisuus ja sen tukeminen
Kallioniemi, Anu (2024)
Kallioniemi, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082124270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082124270
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehitysvammaisen aikuisen osallisuus ja sen tukeminen, ja se toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Osallisuuden kokeminen on tärkeää kaikille ihmisille mutta erityisesti niille, joilla on suurempi riski jäädä ulkopuolisiksi yhteiskunnassamme. Kehitysvammaiset kuuluvat juuri tähän erityisryhmään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisista tekijöistä ja kokemuksista kehitysvammaisen aikuisen osallisuus koostuu sekä millä keinoin heidän osallisuuttaan voidaan tukea.
Teoriaosuudessa koottiin yhteen tietoa kehitysvammaisuudesta, osallisuudesta, itsemääräämisoikeudesta sekä laeista, jotka turvaavat kehitysvammaisten oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja palveluita. Teoriaosuudessa avattiin myös osallisuuden vaikutusta ihmisen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Teorian pohjalta etsittiin tieteellisiä tutkimuksia asetettujen tutkimuskysymysten selvittämiseksi. Tutkimusaineiston analysoinnin apuna hyödynnettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että osallisuuden tukemiseksi löytyy erilaisia keinoja, jotka tulee punnita yksilöllisesti kunkin kehitysvammaisen näkökulmasta. Osallisuuden kokemukseen vaikuttaa paljon kehitysvammaisille myönnettyjen palveluiden sisältö, käytössä olevat resurssit sekä työntekijöiden ja viranomaisten asenteet. Työntekijät ja läheiset kokevat tutkimusten perusteella osallisuuden toteutumisen eri tavalla kuin kehitysvammainen itse.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuus ei tosiallisesti toteudu kaikkien kehitysvammaisten, etenkään vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla. Syrjäytymisellä ja ulkopuolisuuden kokemuksella on vaikutuksia sekä yksilöön että koko yhteiskuntaan. Huomion kiinnittäminen tosiasiallisen osallisuuden toteutumiseen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tukevat sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia.
Teoriaosuudessa koottiin yhteen tietoa kehitysvammaisuudesta, osallisuudesta, itsemääräämisoikeudesta sekä laeista, jotka turvaavat kehitysvammaisten oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja palveluita. Teoriaosuudessa avattiin myös osallisuuden vaikutusta ihmisen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Teorian pohjalta etsittiin tieteellisiä tutkimuksia asetettujen tutkimuskysymysten selvittämiseksi. Tutkimusaineiston analysoinnin apuna hyödynnettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että osallisuuden tukemiseksi löytyy erilaisia keinoja, jotka tulee punnita yksilöllisesti kunkin kehitysvammaisen näkökulmasta. Osallisuuden kokemukseen vaikuttaa paljon kehitysvammaisille myönnettyjen palveluiden sisältö, käytössä olevat resurssit sekä työntekijöiden ja viranomaisten asenteet. Työntekijät ja läheiset kokevat tutkimusten perusteella osallisuuden toteutumisen eri tavalla kuin kehitysvammainen itse.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallisuus ei tosiallisesti toteudu kaikkien kehitysvammaisten, etenkään vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla. Syrjäytymisellä ja ulkopuolisuuden kokemuksella on vaikutuksia sekä yksilöön että koko yhteiskuntaan. Huomion kiinnittäminen tosiasiallisen osallisuuden toteutumiseen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tukevat sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia.