Päijäthämäläisten sotepalveluntuottajien kokemuksia digiturvallisuudesta ja tietojohtamisesta
Palviainen, Tiia (2024)
Palviainen, Tiia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624397
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toimivien kotipalveluntuottajien kokemuksia digiturvallisuudesta ja tietojohtamisesta. Tavoitteena oli vahvistaa digiturvallisuutta ja tietojohtamisosaamista yksityisissä kotipalveluyrityksissä ja -yhdistyksissä. Soveltavan tutkimuksen pohjalta laadittiin ehdotelma, kuinka digiturvallisuutta ja tietojohtamisosaamista voitaisiin kehittää kotiin vietäviä palveluita tarjoavissa organisaatioissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena, ja aineisto kerättiin kymmenellä teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tulosten perusteella laadittiin ehdotelma digiturvallisuusosaamisen ja tietojohtamisen kehittämiseksi. Tutkimustulokset osoittivat, että päijäthämäläiset kotipalveluntuottajat suhtautuvat digiturvallisuuteen vakavasti, mutta sen toteutumista päivittäisessä toiminnassa voivat uhata erilaiset inhimilliset tekijät, puutteelliset digitaidot tai työntekijöiden puutteellinen koulutus. Tietojohtamisen kehittämisen tarpeisiin vaikuttaa tulosten perusteella organisaation koko ja johdon asenne. Tulosten mukaan, mitä pienempi organisaatio on kyseessä, sitä vieraampana pidettiin tietojohtamisen käsitettä. Pienten yritysten on haasteellista vastata tietojärjestelmävaatimuksiin vähäisten resurssien vuoksi. Tulosten perusteella ehdotettiin, että palvelunjärjestäjä ja palveluntuottajat kävisivät avoimempaa keskustelua ja tekisivät tiiviimpää yhteistyötä.
Jatkotutkimuskohteeksi suositellaan selvittämään tarkemmin inhimillisten tekijöiden vaikutuksia digiturvallisuuteen ja digiturvallisuuskoulutusten vaikuttavuutta. Lisäksi suositellaan selvittämään, miten Kanta-palvelua hyödynnetään tietojohtamisessa ja minkälaisia hyötyjä tai haasteita palveluntuottajat ovat kohdanneet liittyessään Kanta-palveluun.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena soveltavana tutkimuksena, ja aineisto kerättiin kymmenellä teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tulosten perusteella laadittiin ehdotelma digiturvallisuusosaamisen ja tietojohtamisen kehittämiseksi. Tutkimustulokset osoittivat, että päijäthämäläiset kotipalveluntuottajat suhtautuvat digiturvallisuuteen vakavasti, mutta sen toteutumista päivittäisessä toiminnassa voivat uhata erilaiset inhimilliset tekijät, puutteelliset digitaidot tai työntekijöiden puutteellinen koulutus. Tietojohtamisen kehittämisen tarpeisiin vaikuttaa tulosten perusteella organisaation koko ja johdon asenne. Tulosten mukaan, mitä pienempi organisaatio on kyseessä, sitä vieraampana pidettiin tietojohtamisen käsitettä. Pienten yritysten on haasteellista vastata tietojärjestelmävaatimuksiin vähäisten resurssien vuoksi. Tulosten perusteella ehdotettiin, että palvelunjärjestäjä ja palveluntuottajat kävisivät avoimempaa keskustelua ja tekisivät tiiviimpää yhteistyötä.
Jatkotutkimuskohteeksi suositellaan selvittämään tarkemmin inhimillisten tekijöiden vaikutuksia digiturvallisuuteen ja digiturvallisuuskoulutusten vaikuttavuutta. Lisäksi suositellaan selvittämään, miten Kanta-palvelua hyödynnetään tietojohtamisessa ja minkälaisia hyötyjä tai haasteita palveluntuottajat ovat kohdanneet liittyessään Kanta-palveluun.