Koivun kuorinnan optimointi puuhäviömittausten avulla
Paavola, Pekka (2009)
Paavola, Pekka
2009
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082724420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082724420
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Oy Metsä-Botnia Ab Kemin sellutehtaan puunkäsittelyssä. Sen tarkoituksena oli parantaa koivunkuorintaa ja pienentää kuorinnassa syntyvää puuhäviötä. Samalla tutkittiin myös puun kuoripitoisuutta, hakkeen laatua, kuoren määrää ja sähköenergian kulutusta. Kuorimolla puiden kuorinnassa on pyritty pienentämään puuhäviöitä laskemalla kuorintarummun kierrosnopeutta säilyttäen kuitenkin tarpeidenmukainen tuotantokapasiteetti.
Puuhäviöiden määritystä varten suoritettiin kahdeksan koeajoa talvella 2009. Koeajojen aikana otettiin sekä kuori- että hakenäytteitä. Koeajojen pituus vaihteli puun laadun vaihtelujen sekä kuorimon seisokkien takia. Teknosavon ProfiSmart-puuhäviömittarin avulla saatiin puuhäviön arvo, jonka rinnalle laskettiin puuhäviö ulos menevän kuoren puupitoisuuden, sisään tulevan puun kuoripitoisuuden ja hakkeen kuoripitoisuuden sekä kokonaismassavirtojen avulla.
Kokeet osoittivat, että kuorintarummun kierrosnopeuden laskeminen pienensi puuhäviötä koivun kuorinnassa 0,5—1 prosenttiyksikköä. Puun kuoripitoisuus nousi 0,15 prosenttiyksikköä ajomuutosten seurauksena.
Ajomallien muutoksia ei saa tehdä pelkästään pienemmän puuhäviön toivossa vaan ne tehdään tehtaan puhtausastetavoitteen mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi koivupuita kuorittiin hellävaraisemmin ja lyhentämällä puun viipymäaikaa rummussa. Viipymäaikaa saatiin lyhyemmäksi laskemalla täytösastetta ja nostamalla tuotantokapasiteettia. Kokeiden perusteella voidaan puuhäviöistä todeta, että hetkellinen puuhäviö vaihteli 1—4 prosentin välillä, kun taas keskiarvot vaihtelivat 1,85—2,4 prosentin välillä. Eniten puuhäviötä nosti puunlaadun vaihtelu ja puun epätasainen syöttö.
Puuhäviöiden määritystä varten suoritettiin kahdeksan koeajoa talvella 2009. Koeajojen aikana otettiin sekä kuori- että hakenäytteitä. Koeajojen pituus vaihteli puun laadun vaihtelujen sekä kuorimon seisokkien takia. Teknosavon ProfiSmart-puuhäviömittarin avulla saatiin puuhäviön arvo, jonka rinnalle laskettiin puuhäviö ulos menevän kuoren puupitoisuuden, sisään tulevan puun kuoripitoisuuden ja hakkeen kuoripitoisuuden sekä kokonaismassavirtojen avulla.
Kokeet osoittivat, että kuorintarummun kierrosnopeuden laskeminen pienensi puuhäviötä koivun kuorinnassa 0,5—1 prosenttiyksikköä. Puun kuoripitoisuus nousi 0,15 prosenttiyksikköä ajomuutosten seurauksena.
Ajomallien muutoksia ei saa tehdä pelkästään pienemmän puuhäviön toivossa vaan ne tehdään tehtaan puhtausastetavoitteen mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi koivupuita kuorittiin hellävaraisemmin ja lyhentämällä puun viipymäaikaa rummussa. Viipymäaikaa saatiin lyhyemmäksi laskemalla täytösastetta ja nostamalla tuotantokapasiteettia. Kokeiden perusteella voidaan puuhäviöistä todeta, että hetkellinen puuhäviö vaihteli 1—4 prosentin välillä, kun taas keskiarvot vaihtelivat 1,85—2,4 prosentin välillä. Eniten puuhäviötä nosti puunlaadun vaihtelu ja puun epätasainen syöttö.