Kalastusmatkailijan houkutun Atlantin lohi

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on Tenojoen kalastusmatkailu ja Tenojoen lohensoudun palvelujen tuotteistaminen.

Tenon ja sen sivujokien rannoilla on asuttu jo tuhansia vuosia. Saamelaiset olivat pitkään alueen ainoita asukkaita, kunnes viime vuosisadan loppupuolella alkoi voimakas suomalaistuminen. Utsjoen kunnassa asuu 1337 ihmistä. Tenojoella Suomen puoleisilla vesialueilla kalasti vuonna 2008 noin 800 paikkakuntalaista ja 8 000 kalastusmatkailijaa. Vuonna 2008 Tenojoen vesistöalueen tilastoitu lohisaalis oli 121 tonnia. Tenojoen laakson perinteiseen saamelaiseen elämäntapaan on kuulunut lohenkalastus ja porotalous.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Tenooen kalastusmatkailu ja Tenojoen lohensoutu elinkeinona kohtaa nykyajan haasteita. Työn kautta halusin tutustua, minkälainen merkitys on paikallisella lohensoutajan tieto-taidolla tämän päivän luontomatkailua harrastavalle kalastusmatkailijalle.

Opinnäytetyön aihepiiri on Tenojoen pääuomaa koskevaa vapaa-ajan kalastusta. Aihealueen ulkopuolelle jäivät Tenojoen sivujokien ja tunturijärvien kalastusmatkailu. Lisäksi rajasin aihepiirin käsittelemään soutupalveluja tuottaviin paikallisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Paikalliset soutajat jatkavat lohensoututaidon perinnettä, jonka he ovat saaneet henkisenä ja aineellisena pääomana perinnöksi vanhemmilta, isovanhemmilta ja esi-isiltä. Soutupalvelun ohjelmapalvelun tuottajat ovat tuotteistaneet perinteen. Miten tuotteistaminen vaikuttaa perinteen säilymiseen vai hävittääkö tuotteistaminen perinnettä? Ennen kaikkea Tenojoen lohenkalastus on perinnearvo, pala menneisyyttä, osa saamelaiskulttuuria ja osa paikallista identiteettiä.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja aineiston keruu on toteutettu fenomenologisella metodilla (ilmiö). Tutkimuskohteena on ihmisen kokemus. Aineisto on hankittu haastattelemalla asiantuntijoita, soutupalvelun tarjoajia, soutupalvelun maksavia asiakkaita, tutustumalla kirjallisuuteen ja ostamalla paikallista soutupalvelua, kalastaessa Tenojoella. Kalastusmatkailijan tyytyväisyydestä kertoo se, että Tenolla vuosikausia käyneet turistit palaavat uudelleen ja uudelleen käyttäen samoja soutajia.

This final paper studies fishing tourism and productization of salmon fishing services

People have been living on the coasts of River Tenojoki and its tributaries for thousands of years. The Sami were long the only habitants in the area, Finnish people started to inhabit the area at the end of the 2008 century. There are 1337 people living in the municipality of IJtsjoki. About 800 local people were fishing on the Finnish side of River Tenojoki, and about 8000 fishing tourists visited the area. According to the statistics, the amount of caught salmon of the Tenojoki area was 121 tons in 2008. Salmon fishing, as well as reindeer farming, have always been traditional ways of life in the valley of River Tenojoki.

The goal of this study was to find out what kinds of challenges salmon fishing has both from the points of view of tourism and business. Another aim was to discover the importance of the meaning of local know-how for the travellers who are interested in nature tourism today.

The subject matter of this study is free-time fishing in the main channel of River Tenojokj. In addition, the study presents information about local enterprisers and professionals Mho offer services related to salmon fishing. The local fishermen continue the tradition of salmon fishing, which they have inherited both spiritually and materially from their own parents, grand-parents and ancestors. The producers of fishing services have created a product from fishing tradition. How does that influence the tradition; does it maintain or destroy the tradition? Before all, salmon fishing in River Tenojoki is a traditional value, a piece of past, a piece of the Sami culture, and a piece of local identity. Fishing in the tributaries of the river and in field lakes was not studied. However these areas offer an interesting topic for further studies.

The study method was qualitative and the data was collected by the phenomenology approach. The focus of the study was on the human experience. The material was collected by interviewing experts, enterprisers and paying customers of fishing services, and by studying literature. The Inspiration for the work was found while fishing and using the local services in the River Tenojoki area. The writer belongs to the group of the hundreds of satisfied customers who retum to the same area year after year using the same services each time.