Perehdytysmateriaali hoitotyön esihenkilöille
Mäkinen, Jenni; Rantasalo, Joni; Sandell, Mari (2024)
Mäkinen, Jenni
Rantasalo, Joni
Sandell, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082824476
Tiivistelmä
Oikeus saada perehdytystä perustuu lakiin. Esihenkilöiden perehdyttäminen on laajempi kokonaisuus, kuin organisaatioiden muille tasoille tulevan työntekijän perehdytys. Juridisesti katsottuna esihenkilöt edustavat työnantajaa. Näin ollen he ovat vastuussa työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista. Uuden esihenkilön on tärkeää tietää mistä hän vastaa ja mitkä asiat eivät ole hänen vastuitaan.
Laadukas perehdytys lisää organisaation vetovoimaisuutta ja työntekijän sitoutuneisuutta. Lisäksi perehdytyksellä voidaan edistää työyhteisöön ja koko organisaatioon integroitumista. Tärkeintä on nähdä perehdytyksen tärkeys organisaation sisällä, vaikka se aluksi viekin resursseja pois päivittäisestä johtamisesta. Palkinto laadukkaasta perehdytyksestä nähdään myöhemmin organisaation henkilöstön vähäisellä vaihtuvuudella.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Tampereen yliopistollisen sairaalan syövän hoidon, kirurgian ja vatsasairauksien toimialueella työskentelevien hoitotyön esihenkilöiden perehdytystä. Tavoitteena oli saada selville perehdytyksen nykytila, millainen perehdytysmateriaali tukee hoitotyön esihenkilöiden perehdyttämistä ja mitä se pitää sisällään. Tavoitteena oli tuottaa kirjallinen perehdytysmateriaali hoitotyön esihenkilöiden työn tueksi.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa hyödyntäen. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän hoitotyön esihenkilöä ja haastateltavat jaettiin kahteen eri ryhmään. Tässä opinnäytetyössä hoitotyön esihenkilöillä tarkoitettiin osastonhoitajia sekä apulaisosastonhoitajia. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitotyön esihenkilöillä oli hyvin vaihtelevia käytänteitä niin ajallisesti kuin laadullisesti perehdytyksestä organisaation sisällä. Yhteneväistä mallia perehdytykseen ei ollut ja siksi myös tämä työ tehtiin. Työn tilaajaorganisaatiolla sekä hoitotyön esihenkilöillä itsellään oli vahva halu kehittää omaa esihenkilöiden perehdytysprosessia. Tulosten perusteella esihenkilöt toivoivat yhteistä perehdytysmateriaalia oman työnkuvansa hahmottamiseksi sekä myös yksikkökohtaista spesifimpää perehdytysohjetta. Tämä perusteltiin sillä, että organisaatio on varsin iso ja yksiköt poikkeavat toisistaan. Perehdytysmateriaali toivottiin sähköiseen muotoon ja esihenkilöt toivat haastatteluissa esille millaisia sisältökokonaisuuksia perehdytysmateriaalin tulisi sisältää. Tämän perusteella heille luotiin sähköinen perehdytysmateriaali, jota organisaation on helppo päivittää tarpeen mukaan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää johtamisosaamisen tukemisessa, esihenkilöiden työnkuvien selkeyttämisessä, vastuiden ja velvollisuuksien hahmottamisessa sekä esihenkilöiden perehdytysprosessin kehittämisessä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyvä selvittää miten perehdytysmateriaali on otettu käyttöön ja miten esihenkilöiden perehdytyksen seuranta on toteutunut.
Laadukas perehdytys lisää organisaation vetovoimaisuutta ja työntekijän sitoutuneisuutta. Lisäksi perehdytyksellä voidaan edistää työyhteisöön ja koko organisaatioon integroitumista. Tärkeintä on nähdä perehdytyksen tärkeys organisaation sisällä, vaikka se aluksi viekin resursseja pois päivittäisestä johtamisesta. Palkinto laadukkaasta perehdytyksestä nähdään myöhemmin organisaation henkilöstön vähäisellä vaihtuvuudella.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Tampereen yliopistollisen sairaalan syövän hoidon, kirurgian ja vatsasairauksien toimialueella työskentelevien hoitotyön esihenkilöiden perehdytystä. Tavoitteena oli saada selville perehdytyksen nykytila, millainen perehdytysmateriaali tukee hoitotyön esihenkilöiden perehdyttämistä ja mitä se pitää sisällään. Tavoitteena oli tuottaa kirjallinen perehdytysmateriaali hoitotyön esihenkilöiden työn tueksi.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa hyödyntäen. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän hoitotyön esihenkilöä ja haastateltavat jaettiin kahteen eri ryhmään. Tässä opinnäytetyössä hoitotyön esihenkilöillä tarkoitettiin osastonhoitajia sekä apulaisosastonhoitajia. Haastatteluista kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitotyön esihenkilöillä oli hyvin vaihtelevia käytänteitä niin ajallisesti kuin laadullisesti perehdytyksestä organisaation sisällä. Yhteneväistä mallia perehdytykseen ei ollut ja siksi myös tämä työ tehtiin. Työn tilaajaorganisaatiolla sekä hoitotyön esihenkilöillä itsellään oli vahva halu kehittää omaa esihenkilöiden perehdytysprosessia. Tulosten perusteella esihenkilöt toivoivat yhteistä perehdytysmateriaalia oman työnkuvansa hahmottamiseksi sekä myös yksikkökohtaista spesifimpää perehdytysohjetta. Tämä perusteltiin sillä, että organisaatio on varsin iso ja yksiköt poikkeavat toisistaan. Perehdytysmateriaali toivottiin sähköiseen muotoon ja esihenkilöt toivat haastatteluissa esille millaisia sisältökokonaisuuksia perehdytysmateriaalin tulisi sisältää. Tämän perusteella heille luotiin sähköinen perehdytysmateriaali, jota organisaation on helppo päivittää tarpeen mukaan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää johtamisosaamisen tukemisessa, esihenkilöiden työnkuvien selkeyttämisessä, vastuiden ja velvollisuuksien hahmottamisessa sekä esihenkilöiden perehdytysprosessin kehittämisessä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyvä selvittää miten perehdytysmateriaali on otettu käyttöön ja miten esihenkilöiden perehdytyksen seuranta on toteutunut.