Eteisvärinän varhainen tunnistaminen hoitajien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pulssintunnustelukäytäntöjä hoitajien päivittäisissä rutiineissa sekä heidän tietämystään aivoinfarktien ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoisuutta eteisvärinästä johtuvien aivoinfarktien ehkäisystä järjestämällä heille aiheeseen liittyvä koulutustilaisuus. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä hoitajien tietämystä eteisvärinän yhteydestä aivoverenkiertohäiriöihin sekä ohjata hoitajia tunnustelemaan potilaiden pulssia säännöllisesti. Opinnäytetyö toteutettiin osana Pumppu-hanketta yhteistyössä Aivoliiton ja Suomen Sydänliiton Tunne pulssisi -hankkeen kanssa.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja strukturoitua lomakekyselyä. Lomakekysely toteutettiin kaksivaiheisena, joista ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin osastolla työskentelevien hoitajien pulssintunnustelukäytäntöjen ja osaamisen lähtötilanne ja sen perusteella suunniteltiin koulutuksen pääpaino. Koulutuksessa painotettiin säännöllisen pulssin tunnustelun tärkeyttä eteisvärinän seulonnassa ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Hoitajat saivat myös ohjausta oikeaoppisen pulssintunnustelun käytännöistä. Koulutuksen jälkeen toistettavalla lomakehaastattelulla selvitettiin, muuttiko annettava koulutus hoitajien puls-sintunnustelukäytäntöjä ja lisäsikö koulutus hoitajien tietämystä eteisvärinän varhaisesta tunnistamisesta ja eteisvärinän yhteydestä aivoverenkiertohäiriöihin.

Alkukartoituksen perusteella voitiin päätellä, että hoitajat eivät täysin tiedostaneet eteisvärinän yhteyttä aivoinfarktiin ja sen vaikutusta terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Koulutuksen jälkeen kaikki hoitajat tiesivät, että eteisvärinä ei aina esiinny ajoittaisina pyrähdyksinä, kun vastaava luku oli aikaisemmassa kyselyssä 26,7 %. Koulutuksen vaikutus näkyi erityisesti siinä, että koulutuksen jälkeen hoitajista 80 % tiesi noin neljäsosan aivoinfarkteista olevan sydänperäisiä, kun alkukartoituksessa vastaava luku oli vain 33,3 %. Tulosten mukaan koulutuksella on mahdollista vaikuttaa hoitajien tietämykseen, mutta pulssin tunnustelukäytäntöihin koulutuksen vaikutus oli vain vähäinen.

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää motivaation ja asenteiden vaikutusta käytännön toimintatapoihin ja niiden muutoshalukkuuteen sekä sitä, olisiko motivaatiota lisäämällä ja asenteita muokkaamalla esimerkiksi palkitsemisen kautta mahdollista vaikuttaa hoitajien pulssintunnustelun käytäntöihin. Jatkotutkimuskohteina voisivat toimia esimerkiksi akuuttiosastot, erilaiset vastaanotot ja kotihoito, joissa potilaiden vaihtuvuus on suuri ja joissa koulutuksella voisi ajatella olevan merkittävääkin vaikutusta eteisvärinän seulonnassa ja aivoinfarktien ehkäisyssä.

The objective of this study was to identify how the palpation of the pulse appears in nurses’ practical work and daily routines as well as to survey their knowledge of cerebral infarction prevention. The goal was to increase nurses’ awareness of the cerebral infarction prevention caused by atrial fibrillation by training. The aim of the training was to increase nurses' knowledge of the relationship between atrial fibrillation and cerebrovascular disorders and to guide the nurses how to palpate patients pulse on a regular basis. Study was carried out as a part of the Pumppu project in collaboration with Finnish Brain Association’s and the Finnish Heart Association’s Tunne pulssisi project (Know your pulse project).

Quantitative method and structured questionnaires were applied in this thesis. The survey was conducted in two phases starting with the initial situation of nurses’ knowledge and practice of pulse palpation and planning the main focus of the training based on the survey results. The emphasis of the training was on regular pulse palpation and importance of atrial fibrillation screening and prevention of cerebral infarction. The nurses were also given guidance on how to palpate pulse in practice. Three weeks later the survey was repeated to find out did the training change nurses’ practice of pulse palpation and did it amplify nurses’ knowledge of early identification of atrial fibrillation and prevention of cerebrovascular disorders.

The first survey phase indicated that the nurses are not fully aware of the relationship between atrial fibrillation and cerebrovascular disorders and its effects to total costs of healthcare. After the training all the nurses knew that atrial fibrillation does not always occur in intermittent bursts while the corresponding figure was 26.7 % in the previous survey. The main effect of the education was that after the training 80 % of the nurses knew that a quarter of ischemic strokes are cardiogenic whereas in the initial survey the figure was only 33.3 %. The results indicated that it is possible to affect nurses' knowledge but impact on the practice of pulse palpation was quite slight.

In the future it would be interesting to find out how the motivation and attitudes impact to nursing practice and nurses' readiness to change it and whether it would be possible to change the nursing practices on pulse palpation by increasing motivation and changing attitudes for example by rewarding. Advisable targets of further research could be acute wards, various health receptions and home care where patient turnover is high and education could be considered as a significant factor in screening of atrial fibrillation and prevention of cerebral infarction.