Sisaruksensa päihdekuoleman kokeneille tarjottavien palveluiden arviointi ja kehittämisehdotukset

Abstract

Huumeiden käyttöön liittyvät kuolemat ovat viime vuosina lisääntyneet. Huumausainekuolemista suurin osa on tapaturmaisia myrkytyksiä, joihin yleensä liittyy useamman aineen samanaikainen käyttö. Päihdekuolemat ovat huumausaineiksi luokiteltujen aineiden käyttämisen aiheuttamia, usein äkillisiä, menetyksiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida sisaruksille tarjottavien palveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita ammattihenkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa kootusti tietoa palveluiden nykytilasta sekä tuoda esille ammattihenkilöstön näkemyksiä tulevaisuuden palveluiden suhteen ja luoda kehittämissuosituksia oikeanlaisen tuen tarjoamiseksi ja kohdistamiseksi.

Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat sisarus, päihdekuolema ja surevan ammatillinen tukeminen. Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen ja aineistonhankintamenetelmänä hyödynnettiin haastatteluita. Tutkimukseen haastateltiin viittä päihdetyötä tekevää sosiaali- ja terveydenalan ammattihenkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Sisaruksille tarjotun tämänhetkisen palveluiden tarjoamiseen ja saamiseen liittyy haasteita ja vastuun hajautuneisuutta. Ammattihenkilöstön mukaan palveluiden kehittämiseksi tarvittaisiin moniammatillista palveluiden kehittämistä. Tuen sisällössä korostuivat kriisityö ja perheen huomioiminen. Tuen tulee olla yksilöllistä ja katkeamatonta.

Johtopäätöksinä todetaan, että palveluiden tämänhetkinen tila on heikko. Ammattihenkilöstöllä ei ole selkeää tietoa, missä sisaruksille tulisi tukea järjestää ja tuen saaminen on hyvin paljon sisaruksen itsensä vastuulla. Ammattihenkilöstöllä on selkeä näkemys tuen tarjoamisen sisällöstä ja tuen tavoitteista. Palveluiden kehittäminen vaatii moniammatillista vastuun ottamista. Päihdekuolemassa sisaruksensa menettäneiden sisarusten tuen tarjoamiseksi tulisi luoda konkreettinen ohjeistus palveluohjauksen selkeyttämiseksi.