Haavanhoidon kirjaaminen Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastoilla

Abstract

Väestön ikääntyminen ja kasvavat kansansairaudet tuovat haastetta haavanhoidon ennaltaehkäisyn tehostamigelic, tehokkaalle koulutuksen lisäämiselle. Tilastojen mukaan esimerkiksi kroonisia alaraajahaavoja esiintyy 1,3 - 3,6 0/0:lla väestöstä jossakin elämänvaiheessa ja haavan saamisen riski kasvaa iän myötä. Krooniset haavat liittyvät usein pitkäaikaissairauksiin, kuten diabetekseen ja valtimosairauksiin.

Kirjaamisella pyritään lisäämään potilasturvallisuutta, hoitoa koskevan tiedon välitystä, turvaamaan hoidon jatkuvuutta sekä parmtamaan tavoitteellisuutta. Haavm tilasta saatu tieto tulee huomioida hoidon suunnittelussa, haavan paranemisen arvioinnissa, haavassa tapahtuvien muutosten raportoinnissa ja käytettyjä hoitomenetelmiä arvioitaessa. Hoitohenkilökmnan taidot ja tiedot vaikuttavat siihen, kuinka haavapotnasta hoidetaan, haavan paranemista arvioidaan sekä haavassa tapahtuvia muutoksia kirjataan tai jätetään kirjaamatta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten haavanhoidon kirjaaminen toteutuu Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Käytimme tutkimuksessa strukturoitua kyselylomaketta- Tutkimme myös, mitä hoitohenkilökunta tietää haavanhoidosta ja sen kirjaamisesta sekä pyrimme selvittärrül mahdollisen lisäkoulutuksen tarpeen. Kvantitatiiviseen tutkimukseen keräsimme aineiston Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastoilta l, 2, 3 ja 4. Hyväksyttävien vastausten lukumäärä on N=60. Saadun tutkimusaineiston käsittelimme tilastollisesti SPSS ohjelman avulla.

Tutkimustidosten mukaan hoitohenkilökunnan tieto haavanhoidosta oli hyvääKirjaamisessa hoitohenkilökunta hyödynsi kuitenkin vähän erilaisia haavan paranemisen arvioinnissa käytettäviä haavanhoitoluokituksia ja apuvälineitä. Tutkimustuloksissa ilmeni myös, että kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta haavanhoitoonja sen kirjaamiseen.

The ageing of the population and the increasing national illnesses bring a new challenge to the intensification of preventive measures in wound care, to efficient wound care and adding of the education in the wound care. According to the statistics, for example the chronic lower extremity wounds will be found in some phase of life on 1,3-3,6% ofthe population and the risk of getting the wound increases with age. The chronic wounds are often connected to chronic diseases, such as to diabetes and artery illnesses.

By recording an attempt is made to add the transmission of the information concerning patient safety, to secure the continuity of the care and to improve the objective-orientedness. Attention has to be paid to the information that has been received from the state of the wound while planning the care, while evaluating the healing of the wound, when reporting the changes taking place in the wound and estimating used methods. The knowledge and skills of the nursing staff affect how the wound patient is taken care of, the healing of the wound is estimated and the changes which take place in the wound are recorded or will not be recorded.

The purpose of the study was to clarify how the recording of the wound care comes true in the bed departnents of the Kokkola's Health Centre. We used s&uctured questionnaire. We also studied what the nursing staff knew of wound care and recording of it and we &ied to examine the need for the possible additional education. We gathered information to a quantitative study from the bed departrnents 1,2,3,4 of Kokkola Health Cen&e. The number of the acceptable answers was N=60. We dealt with the obtained research material statistically with the help of the SPSS- programme.

According to the research results, the knowledge of the nursing staff about the wound care was good. However, in the recording the nursing staff utilized only little the different wound care classifications and instruments which are used in the evaluation of the healing of the wound. The research results also indicated that the nursing staff needed more additional education.