Omaohjaajasuhteen kehittäminen erityistason sijaishuoltoyksikössä
Hämäläinen, Sari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090324689
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia omaohjaajan manuaali Pelastakaa Lapset ry:n erityislastenkoti Kaislan ja Pärskeen työssä oleville ja uusille työntekijöille heidän työnsä sekä perehdytyksen tueksi. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa työntekijöille omaohjauksesta perehdytysvaiheessa sekä syventää työntekijöiden osaamista omaohjaajana. Toisena tavoitteena opinnäytetyössä oli myös oma oppimisprosessini sekä ammatillinen kehittymiseni.
Kehittämistyötä tarkasteltiin tutkitun tiedon ja yksiköiden teoreettisen hoitoajatuksen sekä viitekehyksen kannalta. Opinnäytetyön teoriapohja perustui tutkimustietoon ja teoriaan koskien omaohjaajasuhdetta. Opinnäytetyössä kuvattiin omaohjauksen prosessia tarkemmin sekä kartoitettiin mahdollisia haasteita ja kehityksen mahdollisuuksia.
Opinnäytetyö eteni konstruktiivisen mallin mukaisesti. Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä palaute tutkimuskyselyä. Opinnäytetyön teorian pohjalta ja kehittämismenetelmistä saadun palautekyselyn ja aineiston pohjalta laadittiin omaohjaaja manuaali. Opinnäytetyön arviointimenetelminä käytettiin palautekyselyä sekä palautekeskustelua työelämäkumppanin kanssa.
Opinnäytetyön tuloksena omaohjaajasuhdetta pidettiin edelleen merkittävänä työmenetelmänä laitoshoitoon sijoitetuille lapsille. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että omaohjaaja työskentelyyn liittyvä kiintymyssuhde ei ole enää niin ehdollinen kuin on aikaisemmin ajateltu. Tuloksien mukaan omaohjaaja työtä haluttiin kehittää suunnitelmallisemmaksi, yhtenäisillä toimintavoilla varustetuksi sekä hyvin resursoiduksi, jotta lapsen kanssa olisi enemmän aikaa tehdä yksilöllistä työtä. Työelämäkumppanilla on mahdollisuus kehittää edelleen omaohjaajan manuaalia, joko yksikössä sitä muokkaamalla tai yhteisesti jatkokehittämällä. Jatkokehitysmahdollisuus voisi olla koko Pelastakaa Lapset ry:n organisaation lastensuojelulaitosten yhteiskehittämispäivä.
Asiasanat: omaohjaaja, kehittäminen, manuaali, lastensuojelu
Kehittämistyötä tarkasteltiin tutkitun tiedon ja yksiköiden teoreettisen hoitoajatuksen sekä viitekehyksen kannalta. Opinnäytetyön teoriapohja perustui tutkimustietoon ja teoriaan koskien omaohjaajasuhdetta. Opinnäytetyössä kuvattiin omaohjauksen prosessia tarkemmin sekä kartoitettiin mahdollisia haasteita ja kehityksen mahdollisuuksia.
Opinnäytetyö eteni konstruktiivisen mallin mukaisesti. Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelminä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä palaute tutkimuskyselyä. Opinnäytetyön teorian pohjalta ja kehittämismenetelmistä saadun palautekyselyn ja aineiston pohjalta laadittiin omaohjaaja manuaali. Opinnäytetyön arviointimenetelminä käytettiin palautekyselyä sekä palautekeskustelua työelämäkumppanin kanssa.
Opinnäytetyön tuloksena omaohjaajasuhdetta pidettiin edelleen merkittävänä työmenetelmänä laitoshoitoon sijoitetuille lapsille. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että omaohjaaja työskentelyyn liittyvä kiintymyssuhde ei ole enää niin ehdollinen kuin on aikaisemmin ajateltu. Tuloksien mukaan omaohjaaja työtä haluttiin kehittää suunnitelmallisemmaksi, yhtenäisillä toimintavoilla varustetuksi sekä hyvin resursoiduksi, jotta lapsen kanssa olisi enemmän aikaa tehdä yksilöllistä työtä. Työelämäkumppanilla on mahdollisuus kehittää edelleen omaohjaajan manuaalia, joko yksikössä sitä muokkaamalla tai yhteisesti jatkokehittämällä. Jatkokehitysmahdollisuus voisi olla koko Pelastakaa Lapset ry:n organisaation lastensuojelulaitosten yhteiskehittämispäivä.
Asiasanat: omaohjaaja, kehittäminen, manuaali, lastensuojelu