Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen johtamisjärjestelmän kehittäminen : Ehdotus uudeksi johtamisjärjestelmäksi

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkasteli Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen johtamisjärjestelmän kehittämistä osana laajempaa organisaatiouudistusta, joka tunnetaan nimellä Rise 3.0 -hanke. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli luoda ehdotus uudistetusta johtamisjärjestelmästä, joka tukee Rikosseuraamuslaitoksen strategisia päämääriä ja vastaa organisaation muuttuviin tarpeisiin. Nykyinen johtamisjärjestelmä on osoittautunut riittämättömäksi vastaamaan organisaation matriisi- ja linjaorganisaatiorakenteen integraatiota, mikä on johtanut useisiin johtamiseen liittyviin haasteisiin.

Tutkimus perustui konstruktiiviseen lähestymistapaan, joka yhdisti teoreettisen tiedon käytännönläheisiin menetelmiin, kuten co-creationiin, dokumenttianalyysiin ja benchmarkingiin. Dokumenttianalyysin avulla arvioitiin nykyisen johtamisjärjestelmän toimivuutta, tunnistettiin sen heikkoudet ja analysoitiin organisaation tarpeet. Co-creationin avulla varmistettiin, että kehittämisprosessi oli henkilöstöä osallistava ja otti huomioon organisaation eri tasojen näkemykset. Benchmarkingin kautta vertailtiin Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa vastaaviin organisaatioihin, mikä auttoi tunnistamaan parhaita käytäntöjä ja soveltamaan niitä omassa toiminnassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että operatiivisen johtamisjärjestelmän puutteet liittyvät erityisesti epäselviin valtakunnallisiin prosesseihin, johtamisen näkyvyyden puutteeseen ja tehtävänkuvien epäjohdonmukaisuuksiin. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi ehdotettiin johtamisjärjestelmän selkeyttämistä ja vahvistamista erityisesti päätöksenteon, resurssien käytön ja henkilöstön sitouttamisen osalta. Ehdotus johtamisjärjestelmäksi suunniteltiin joustavaksi, tehokkaaksi ja kykeneväksi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, mikä tekee siitä tärkeän osan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistusta.

Tämän opinnäytetyön ehdotukset ovat sovellettavissa laajemminkin, ja ne voivat toimia esimerkkinä julkisen sektorin johtamisen kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tuloksien nähtiin edistävän organisaation tehokkuutta, parempaa päätöksentekoa ja ennustettiin vahvistavan henkilöstön sitoutumista organisaation tavoitteisiin.

This thesis examined the development of the operational management system of the Prison and Probation Service as part of a broader organizational reform known as the Rise 3.0 project. The primary goal of this research was to propose a renewed management system that supports the strategic objectives of the Prison and Probation Service and responds to the evolving needs of the organization. The current management system has proven inadequate in addressing the integration of the matrix and line organizational structures, leading to several managerial challenges.

The research adopted a constructive approach that combined theoretical knowledge with practical methods such as co-creation, document analysis, and benchmarking. Document analysis was used to evaluate the functionality of the current management system, identify its weaknesses, and assess the organization's needs. Co-creation ensured that the development process was inclusive and considered perspectives from various levels of the organization. Through benchmarking, the operations of the Prison and Probation Service were compared with those of similar organizations, helping to identify best practices and apply them to its own operations.

The study founded that the deficiencies in the operational management system were particularly related to unclear national processes, a lack of visibility in management, and inconsistencies in job descriptions. To address these challenges, the thesis proposed clarifying and strengthening the management system, particularly in decision-making, resource utilization, and staff engagement. The new management system was designed to be flexible, efficient, and capable of meeting future challenges, making it a critical component of the Prison and Probation Service's organizational reform.

This thesis provided insights that could be beneficial to other public administration organizations. The proposals are broadly applicable and may serve as a model for developing management in the public sector. The outcomes of this thesis were seen to promote organizational efficiency, improve decision-making, and were predicted to strengthen employee commitment to the organization's goals.