Asiakastilanteista johtuvan kuormittuneisuuden tunnistaminen työterveyshoitajien työssä sekä siitä palautuminen
Nousiainen, Janika (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424757
Tiivistelmä
Hoitajien työn on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu olevan psyykkisesti hyvin kuormittavaa. Työterveyshoitajien kuormittuneisuutta on kuitenkin tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa työterveyshoitajien työssäjaksamisesta työterveyshuollon palvelutuottajille ja työterveyshoitajille itselleen. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä määrällisen tutkimuksen keinoin tietoa työterveyshoitajien jaksamiseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2024 kyselytutkimuksena yhden Suomen johtavassa asemassa olevan yrityksen työterveyshoitajille.
Tutkimustuloksissa voidaan nähdä työn stressaavuus. Yli puolet tutkittavista kokee viikoittaista stressiä. Työterveyshoitajat kokevat työssään monenlaisia tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Kuormittavina potilasryhminä nähdään mielenterveys ja päihdeasiakkaat sekä haastavat yritysasiakkaat.
Erilaisia palautumisen keinoja oli useita, vaikka harvempi palautui työn kuormituksesta päivittäisellä tasolla. Hiukan alle puolet vastaajista koki työnantajan tukevan heidän työpäiväaikaista palautumistaan. Lisäksi yli puolet tutkittavista toivoi koulutusta vuorovaikutustilanteisiin ja aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen. Työnantajan keinona lisätä työhyvinvointia on työn voimavaratekijöihin panostaminen, kuten autonomian mahdollistaminen työssä ja päiväaikaisen palautumisen ja tauotuksen mahdollistaminen. Tähän olisikin hyvä tutkimustulosten valossa tulevaisuudessa panostaa.
Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä tutkia lisää työterveyshoitajien stressin aiheuttajia, heidän käyttämiään selviytymiskeinoja sekä vuorovaikutustaitoja.
Tutkimustuloksissa voidaan nähdä työn stressaavuus. Yli puolet tutkittavista kokee viikoittaista stressiä. Työterveyshoitajat kokevat työssään monenlaisia tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Kuormittavina potilasryhminä nähdään mielenterveys ja päihdeasiakkaat sekä haastavat yritysasiakkaat.
Erilaisia palautumisen keinoja oli useita, vaikka harvempi palautui työn kuormituksesta päivittäisellä tasolla. Hiukan alle puolet vastaajista koki työnantajan tukevan heidän työpäiväaikaista palautumistaan. Lisäksi yli puolet tutkittavista toivoi koulutusta vuorovaikutustilanteisiin ja aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen. Työnantajan keinona lisätä työhyvinvointia on työn voimavaratekijöihin panostaminen, kuten autonomian mahdollistaminen työssä ja päiväaikaisen palautumisen ja tauotuksen mahdollistaminen. Tähän olisikin hyvä tutkimustulosten valossa tulevaisuudessa panostaa.
Tulevaisuudessa voisi olla hyödyllistä tutkia lisää työterveyshoitajien stressin aiheuttajia, heidän käyttämiään selviytymiskeinoja sekä vuorovaikutustaitoja.