Mielenterveyden johtaminen työelämässä : menetelmät ja tulevaisuuden kehittämisen tarpeet : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kivikäs, Noora (2024)
Kivikäs, Noora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090724853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090724853
Tiivistelmä
Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi on tarve lisätä mielenterveyden johtamisosaamista osaksi työelämän johtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikölle koulutuksen ja TKI-työn tueksi tietoa tutkimuskysymyksien määrittämästä aiheesta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on mielenterveyden johtamisen sekä mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuusosaamisen tila työelämän johtamisessa, millaisia menetelmiä ja käytäntöjä mielenterveyden johtamisen sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen tueksi on kehitetty ja millaista johtamisosaamista mielenterveyden johtaminen edellyttää. Lisäksi selvitettiin mitä vielä pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 28 julkaisua 11 eri maasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Mielenterveyden johtamisessa koetaan epävarmuutta ja koulutuksen tarve on keskeinen. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustekijöihin liittyy voimakasta stigmaa, jota on tarve vähentää yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden johtamisesta puuttuvat yhtenäiset linjat mielen hyvinvoinnin edistämiselle. Mielenterveyden johtamisen tueksi on kehitetty useita erilaisia menetelmiä työelämään niin työntekijän, kuin esihenkilön tueksi erilaisten työtä ja työskentelyä tukevien interventioiden muodossa. Mielenterveyden johtaminen vaatii esihenkilöltä mielenterveyslukutaitoa, kohtaamisosaamista, tilanneälykkyyttä ja ymmärrystä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustekijöistä sekä ennakkoluulotonta asennetta. Tulevaisuudessa tulee kehittää terminologiaa mielenterveyden johtamisesta sekä keskittyä mielenterveystaitojen kehittämiseen ja johtamiskäytänteisiin kokonaisuutena yhtenäisemmän mielen hyvinvoinnin rakentamiseksi kaikilla organisaatiotasoilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikölle koulutuksen ja TKI-työn tueksi tietoa tutkimuskysymyksien määrittämästä aiheesta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on mielenterveyden johtamisen sekä mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuusosaamisen tila työelämän johtamisessa, millaisia menetelmiä ja käytäntöjä mielenterveyden johtamisen sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaamisen tueksi on kehitetty ja millaista johtamisosaamista mielenterveyden johtaminen edellyttää. Lisäksi selvitettiin mitä vielä pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 28 julkaisua 11 eri maasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Mielenterveyden johtamisessa koetaan epävarmuutta ja koulutuksen tarve on keskeinen. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustekijöihin liittyy voimakasta stigmaa, jota on tarve vähentää yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden johtamisesta puuttuvat yhtenäiset linjat mielen hyvinvoinnin edistämiselle. Mielenterveyden johtamisen tueksi on kehitetty useita erilaisia menetelmiä työelämään niin työntekijän, kuin esihenkilön tueksi erilaisten työtä ja työskentelyä tukevien interventioiden muodossa. Mielenterveyden johtaminen vaatii esihenkilöltä mielenterveyslukutaitoa, kohtaamisosaamista, tilanneälykkyyttä ja ymmärrystä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustekijöistä sekä ennakkoluulotonta asennetta. Tulevaisuudessa tulee kehittää terminologiaa mielenterveyden johtamisesta sekä keskittyä mielenterveystaitojen kehittämiseen ja johtamiskäytänteisiin kokonaisuutena yhtenäisemmän mielen hyvinvoinnin rakentamiseksi kaikilla organisaatiotasoilla.