Vaikuttavaa viestintäsuunnittelua
Pätäri, Jommi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091225090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091225090
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millainen viestintä tukee talousorganisaation perustehtäviä. Tarkoituksena on rakentaa viestintäsuunnitelma, jonka avulla kohdeyritys tuottaa suunnitelmallisesti viestintää. Hyödyn saajana on Espoon kaupungin taloussuunnittelu-vastuualue. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset koskevat vaikuttavaa viestintään osana tavoitteiden saavuttamista ja viestintä-suunnitelman osa-alueita.
Kehittämistehtävä toteutettiin mixed-method menetelmällä, joka sisälsi kolme osuutta. Ensimmäisessä osuudessa Espoon kaupungin työntekijöille lähetettiin kysely. Toisessa osuudessa haastateltiin valikoituja Espoon kaupungin työntekijöitä. Kyselyn ja haastattelun tulosten pohjalta toteutettiin yhteiskehittämisen työpaja.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui viidestä toisiinsa kytkeytyneestä osa-alueesta. Tietoperusta käynnistyi viestinnän periaatteiden tunnistamisella, josta jatkettiin strategian ja viestinnän yhtymä-kohtiin. Käsitellään viestintästrategiaa ja keskitytään viestintäsuunnitelman osa-alueisiin. Viimeisenä käsitellään viestinnän toteutuksen käsitteitä. Tutkimus- ja kehittämismenetelmien teoriaosuudessa käsitellään mixed-method mallin soveltamista, kyselytutkimuksen sisältöä, haastattelututkimuksen perusteita ja yhteiskehittämisen aineistoa.
Opinnäytetyön menetelmällisissä ratkaisuissa kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä yhdistäen strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselyn aineisto tyypitettiin ja visualisointiin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jossa analysoinnissa hyödynnettiin teemoitusta ja tyypitystä. Kehittämismenetelmänä käytettiin yhteiskehittämisen fasilitoidussa työpajassa World cafe kahvilamenetelmää.
Kyselyn ja haastattelun tulokset liittyvät taloussuunnittelu-vastuualueen alhaiseen tunnettavuuteen Espoon kaupungin työntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi tärkeimpien yhteiskumppaneiden näkö-kulmasta viestintä ei ole vastavuoroista. Viestinnässä passiiviset viestintämuodot korostuvat, jolloin ohjeiden, vuosikellojen ja muiden tiedotteiden löydettävyys korostui. Taloussuunnittelun järjestelmien helppokäyttöisyys ja laajempi hyödynnettävyys nousivat tuloksina esille. Kehittämistehtävän tuloksena on dokumentoitu viestintäsuunnitelma, jonka sisältöön yhteiskehittämisen työpaja vaikutti.
Opinnäytetyön johtopäätökset kohdentuvat viestintään ja viestintäsuunnitelman osa-alueisiin. Tunnettavuuden kasvattaminen ja passiivisten viestintäkanavien tarkempi hyödynnettävyys korostuvat johtopäätöksissä. Viestinnän tavoitteiden ja ydinviestien rakentamisen tärkeyttä korostetaan viestinnän tavoitteellisessa edistämisessä. Kehittämisehdotukset kohdentuvat jatkotutkimukseen, brändäyksen vaikutukseen organisaation yksikön näkökulmaan ja passiivisten viestintäkanavien vaikutus organisaation yhteistyössä.
Kehittämistehtävä toteutettiin mixed-method menetelmällä, joka sisälsi kolme osuutta. Ensimmäisessä osuudessa Espoon kaupungin työntekijöille lähetettiin kysely. Toisessa osuudessa haastateltiin valikoituja Espoon kaupungin työntekijöitä. Kyselyn ja haastattelun tulosten pohjalta toteutettiin yhteiskehittämisen työpaja.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui viidestä toisiinsa kytkeytyneestä osa-alueesta. Tietoperusta käynnistyi viestinnän periaatteiden tunnistamisella, josta jatkettiin strategian ja viestinnän yhtymä-kohtiin. Käsitellään viestintästrategiaa ja keskitytään viestintäsuunnitelman osa-alueisiin. Viimeisenä käsitellään viestinnän toteutuksen käsitteitä. Tutkimus- ja kehittämismenetelmien teoriaosuudessa käsitellään mixed-method mallin soveltamista, kyselytutkimuksen sisältöä, haastattelututkimuksen perusteita ja yhteiskehittämisen aineistoa.
Opinnäytetyön menetelmällisissä ratkaisuissa kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä yhdistäen strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselyn aineisto tyypitettiin ja visualisointiin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jossa analysoinnissa hyödynnettiin teemoitusta ja tyypitystä. Kehittämismenetelmänä käytettiin yhteiskehittämisen fasilitoidussa työpajassa World cafe kahvilamenetelmää.
Kyselyn ja haastattelun tulokset liittyvät taloussuunnittelu-vastuualueen alhaiseen tunnettavuuteen Espoon kaupungin työntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi tärkeimpien yhteiskumppaneiden näkö-kulmasta viestintä ei ole vastavuoroista. Viestinnässä passiiviset viestintämuodot korostuvat, jolloin ohjeiden, vuosikellojen ja muiden tiedotteiden löydettävyys korostui. Taloussuunnittelun järjestelmien helppokäyttöisyys ja laajempi hyödynnettävyys nousivat tuloksina esille. Kehittämistehtävän tuloksena on dokumentoitu viestintäsuunnitelma, jonka sisältöön yhteiskehittämisen työpaja vaikutti.
Opinnäytetyön johtopäätökset kohdentuvat viestintään ja viestintäsuunnitelman osa-alueisiin. Tunnettavuuden kasvattaminen ja passiivisten viestintäkanavien tarkempi hyödynnettävyys korostuvat johtopäätöksissä. Viestinnän tavoitteiden ja ydinviestien rakentamisen tärkeyttä korostetaan viestinnän tavoitteellisessa edistämisessä. Kehittämisehdotukset kohdentuvat jatkotutkimukseen, brändäyksen vaikutukseen organisaation yksikön näkökulmaan ja passiivisten viestintäkanavien vaikutus organisaation yhteistyössä.