Kirjallisuuskatsaus terveydenhoitajaopiskelijoille nuoren (15-24 v.) paniikkihäiriön tunnistamisesta opiskeluterveydenhuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa nuorten (15–24 v.) paniikkihäiriön tunnistamisesta terveydenhoitajaopiskelijoiden oppimisen tueksi opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tutkimuksista kerättyjen tietojen avulla terveydenhoitajaopiskelijoiden tietämystä paniikkihäiriön tunnistamisesta ja paniikkihäiriön riskitekijöistä opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastaus siihen, mitkä ovat paniikkihäiriön riskitekijöitä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee paniikkihäiriötä, muita ahdistuneisuushäiriöitä ja niiden yleisyyttä, terveydenhoitajan koulutusta ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa Suomessa. Tieto koottiin kotimaisista lähteistä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä käytetty aineisto haettiin neljästä eri tietokannasta: CINAHL, PubMed, Finna sekä Medic. Näistä tietokannoista valikoitui 7 tutkimusartikkelia analysoitavaksi, joista kaikki olivat englanninkielisiä. Aineiston analysointi tehtiin mukaillen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyössä paniikkihäiriön riskitekijöitä kuvaaviksi alaluokiksi muodostuivat naissukupuoli, geneettiset tekijät, päihteiden käyttö, allerginen nuha, tietyt persoonallisuus- ja temperamenttipiirteet, muu psyykkinen sairastavuus, turvattomaan kiintymyssuhteeseen johtavat tekijät lapsuudessa, vanhempien huolenpidon riittämättömyys ja suojelevuuden epävakaus sekä lapsuuden aikaiset kokemukset ja tapahtumat. Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten toivotaan lisäävän terveydenhoitajaopiskelijoiden tietämystä paniikkihäiriöstä ja sen riskitekijöistä, jolloin he osaavat paremmin tunnistaa nuoren paniikkihäiriön opiskeluterveydenhuollossa sekä antaa tukea ja apua nuorelle.

Jatkotutkimusaiheina ehdotetaan pitkittäistutkimuksen tekemistä pohjoismaissa, jossa seurattaisiin paniikkihäiriön riskitekijöiden merkitystä nuoren kehitykselle lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Riskitekijöiden merkitystä voisi tarkastella myös osallistujien vanhempien voimavarojen sekä kuormittavien tekijöiden näkökulmasta. Tämän avulla voitaisiin saada enemmän tietoa lapsuuden aikaisten kokemusten ja tapahtumien vaikutuksesta paniikkihäiriön riskiin.

The aim of the thesis was to collect information on the identification of panic disorder in young people (15-24 years) to support the learning of nursing students from a student health care perspective. The aim of the thesis was to use the information gathered from the studies to increase the knowledge of nursing students about the identification of panic disorder and the risk factors for panic disorder from a student healthcare perspective. The literature review discussed the risk factors for panic disorder.

The theoretical framework of the thesis dealt with panic disorder, other anxiety disorders and their prevalence, nurse training and student health care in Finland. Information was collected from Finnish sources. A descriptive literature review was used as the research method of the thesis. The material used in the thesis was retrieved from four different databases: CINAHL, PubMed, Finna and Medic. These databases were used to select seven research articles for analysis, which were all in English. The analysis method was done by following the inductive content analysis method.

The subcategories of risk factors for panic disorder in the thesis were female gender, genetic factors, substance abuse, allergic rhinitis, certain personality and temperament traits, other mental illness, factors leading to insecure attachment in childhood, inadequate parental care and instability of protectiveness, as well as childhood experiences and events. It is hoped that the results of the literature review will increase nursing students' knowledge of panic disorder and its risk factors so that they can better identify a young person's panic disorder in the student health services and provide support and help to the young person.

Further research is proposed to conduct a longitudinal study in the Nordic countries to monitor the role of risk factors for panic disorder in adolescent development from childhood to early adulthood. The role of risk factors could also be examined from the perspective of the resources and stressors of the participants’ parents. This would provide more insight into the impact of childhood experiences and events on the risk of developing panic disorder.