Työhyvinvoinnin kehittäminen monikulttuurisessa työyhteisössä
Hultman, Pia; Sundström, Kati-Marjukka (2024)
Hultman, Pia
Sundström, Kati-Marjukka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091725270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091725270
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja etsiä kehitysideoita työhyvinvoinnin parantamiseksi. Toimeksiantajana toimi lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteiden ja -tarvikkeiden tukkukaupan alalla toimiva yritys. Työhyvinvointia tutkittiin ja kehitysideoita kerättiin yrityksen sisämyyntitiimissä, jonka työntekijät tekevät työtään Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Teoriaosuudessa tutkittiin työhyvinvoinnin elementtejä, hybridityön haasteita ja johtamista, monikulttuurisuuden vaikutusta työn tekemisen tapoihin ja johtamiseen. Monikulttuurisuutta tutkittiin Hofsteden ulottuvuuksien avulla. Työhyvinvoinnin tutkimisen apuna käytettiin työnantajayrityksen teettämien työtyytyväisyystutkimusten tuloksia vuosilta 2022 ja 2023. Aineistoa kerättiin myös laadullisilla teemahaastatteluilla. Haastatteluiden kysymykset pohjautuvat käsiteltyyn teoriaan. Haastatteluissa esiin nousseita kehitysehdotuksia käytiin läpi työpajatyöskentelyssä.
Haastatteluiden perusteella selvisi, että työhyvinvointi tiimissä on jo nyt hyvällä tasolla, mutta kehittämisen varaa on. Haastatellut kokivat, että työ voidaan tehdä työajalla ja liiallista stressiä ei pääsääntöisesti ole. Ison konsernin kankeus ja hitaat prosessit aiheuttivat kuitenkin ajoittain turhautumista. Lähiesihenkilötyö koettiin hyväksi.
Haastateltavat toivat esiin kehitysehdotuksia, jotka voitiin laittaa neljän eri kategorian alle. Kehitysehdotuksia olivat aikataulutettava työhyvinvointitunti, työhyvinvointitoiminnan järjestäminen kokonaisuudessaan työajan aikana, tiimihengen parantaminen ja esihenkilön tapaaminen useammin kasvokkain. Työpajassa valittiin haastatteluissa esiin tulleista kehitysehdotuksista ensisijaiseksi kehittämisehdotukseksi aikataulutettava työhyvinvointitunti. Sen koettiin olevan uusi tapa työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sen avulla työn ja vapaa-ajan yhdistäminen ja sujuvoittaminen on helpompaa.
Teoriaosuudessa tutkittiin työhyvinvoinnin elementtejä, hybridityön haasteita ja johtamista, monikulttuurisuuden vaikutusta työn tekemisen tapoihin ja johtamiseen. Monikulttuurisuutta tutkittiin Hofsteden ulottuvuuksien avulla. Työhyvinvoinnin tutkimisen apuna käytettiin työnantajayrityksen teettämien työtyytyväisyystutkimusten tuloksia vuosilta 2022 ja 2023. Aineistoa kerättiin myös laadullisilla teemahaastatteluilla. Haastatteluiden kysymykset pohjautuvat käsiteltyyn teoriaan. Haastatteluissa esiin nousseita kehitysehdotuksia käytiin läpi työpajatyöskentelyssä.
Haastatteluiden perusteella selvisi, että työhyvinvointi tiimissä on jo nyt hyvällä tasolla, mutta kehittämisen varaa on. Haastatellut kokivat, että työ voidaan tehdä työajalla ja liiallista stressiä ei pääsääntöisesti ole. Ison konsernin kankeus ja hitaat prosessit aiheuttivat kuitenkin ajoittain turhautumista. Lähiesihenkilötyö koettiin hyväksi.
Haastateltavat toivat esiin kehitysehdotuksia, jotka voitiin laittaa neljän eri kategorian alle. Kehitysehdotuksia olivat aikataulutettava työhyvinvointitunti, työhyvinvointitoiminnan järjestäminen kokonaisuudessaan työajan aikana, tiimihengen parantaminen ja esihenkilön tapaaminen useammin kasvokkain. Työpajassa valittiin haastatteluissa esiin tulleista kehitysehdotuksista ensisijaiseksi kehittämisehdotukseksi aikataulutettava työhyvinvointitunti. Sen koettiin olevan uusi tapa työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sen avulla työn ja vapaa-ajan yhdistäminen ja sujuvoittaminen on helpompaa.