Perhepäivähoitajien työssä jaksaminen Ylivieskassa
Laitinen, Elina; Perkkiö, Krista (2008)
Laitinen, Elina
Perkkiö, Krista
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925368
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuspalveluiden yhtenä muotona on päivähoito, jonka alle perhepäivähoito kuuluu. Perhepäivähoitoa toteutetaan neljässä eri muodossa, jotka ovat hoitajan kotona tapahtuva hoito, lasten kotona tapahtuva hoito, kolmiperhepäivähoito sekä ryhmäperhepäivähoito. Tutkimuksessamme oli mukana kolme eri perhepäivähoitomuotoa, lukuun ottamatta ryhmäperhepäivähoito. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhepäivähoitajien työssä jaksamista Ylivieskassa. Lisäksi tutkimuksessamme halusimme nostaa esille perhepäivähoidon tulevaisuuden tilanteen sekä kehittämishaasteet.
Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytimme lomakehaastattelua ja aineiston keräsimme syyskuussa 2008. Tutkimuksemme kohderyhmänä oli peruspalvelukuntayhtymä Kallion alaisuudessa työskentelevät Ylivieskan perhepäivähoitajat. Haastattelu toteutettiin perhepäivähoitajien syystapaamisessa.
Tutkimusongelmamme olivat: 1) mitkä tekijät vaikuttavat perhepäivähoitajien työssä jaksamiseen 2) miltä perhepäivähoidon tulevaisuus näyttää 3) mitkä ovat perhepäivähoitajien kehittämisideoita työlle. Vertasimme tutkimustuloksia aiempiin tutkimustuloksiin, joista löysimme yhtäläisyyksiä. Työmme eteni neljän eri osa-alueen pohjalta, joita olivat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja organisaatiotekijät.
Tutkimuksestamme selvisi, että perhepäivähoitajat jaksavat työssään melko hyvin. Perhepäivähoidon ohjaus on Ylivieskassa laadultaan hyvää ja sitä koetaan saatavan riittävästi. Perhepäivähoidon tulevaisuus näyttää melko ristiriitaiselta, sillä yhtäältä hoidettavia lapsia tulee riittämään ja toisaalta uusien perhepäivähoitajien alalle ohjautuminen on tarpeeseen nähden vähäistä. Kehittämishaasteena nähtiin se, että perhepäivähoitajien palkkausta tulisi kohentaa ja lisäksi varahoitojärjestelmä on saatava ajan tasalle.
Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytimme lomakehaastattelua ja aineiston keräsimme syyskuussa 2008. Tutkimuksemme kohderyhmänä oli peruspalvelukuntayhtymä Kallion alaisuudessa työskentelevät Ylivieskan perhepäivähoitajat. Haastattelu toteutettiin perhepäivähoitajien syystapaamisessa.
Tutkimusongelmamme olivat: 1) mitkä tekijät vaikuttavat perhepäivähoitajien työssä jaksamiseen 2) miltä perhepäivähoidon tulevaisuus näyttää 3) mitkä ovat perhepäivähoitajien kehittämisideoita työlle. Vertasimme tutkimustuloksia aiempiin tutkimustuloksiin, joista löysimme yhtäläisyyksiä. Työmme eteni neljän eri osa-alueen pohjalta, joita olivat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja organisaatiotekijät.
Tutkimuksestamme selvisi, että perhepäivähoitajat jaksavat työssään melko hyvin. Perhepäivähoidon ohjaus on Ylivieskassa laadultaan hyvää ja sitä koetaan saatavan riittävästi. Perhepäivähoidon tulevaisuus näyttää melko ristiriitaiselta, sillä yhtäältä hoidettavia lapsia tulee riittämään ja toisaalta uusien perhepäivähoitajien alalle ohjautuminen on tarpeeseen nähden vähäistä. Kehittämishaasteena nähtiin se, että perhepäivähoitajien palkkausta tulisi kohentaa ja lisäksi varahoitojärjestelmä on saatava ajan tasalle.