Yritys X:n perehdytysprosessin kehittäminen
Rautanen, Venla (2024)
Rautanen, Venla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024091925378
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajaorganisaation eli Yritys X:n perehdytysprosessin toimivuutta sekä laatia kehitysehdotuksia sen parantamiseksi entisestään. Toimeksiantajana toimiva Yritys X on asiantuntijapalveluita tarjoava kansainvälinen yritys, jolla on noin 800 työntekijää Suomessa. Tässä opinnäytetyössä on keskitytty Yritys X:n palkanlaskennan työntekijöiden perehdytysprosessin tarkasteluun.
Tämä työelämälähtöinen kehitystyö sai alkunsa Yritys X:n tarpeesta saada työntekijälähtöistä aineistoa perehdytysprosessin vaikuttavuudesta sekä sen toimivuudesta. Kehitystyö vaati onnistuakseen huolellisen perehtymisen niin aihealueen lähdekirjallisuuteen kuin Yritys X:n perehdytysprosessiin ja sen eri osa-alueisiin.
Aineiston keruuta varten käytettiin tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Teemahaastatteluista saatua aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin avulla oli tavoitteena saada esiin mahdollisia perehdytysprosessin kehityskohteita. Sisällönanalyysissä litteroinnin eli haastattelujen puhtaaksi kirjoittamisen jälkeen aineisto jaettiin analyysin perusteella eniten esiin nousseiden aihepiirien mukaan kahteen pääteemaan: Teema 1: Työyhteisöön sopeutuminen ja perehdytysprosessiin varattu aika sekä Teema 2: Perehdytyksen osa-alueet ja perehdytysmateriaali.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin kattava kuvaus siitä, miten Yritys X:n työntekijät kokevat perehdytysprosessin toimivan sekä vaikuttavan heidän työskentelyynsä ja tiimiin integroitumiseensa. Keskeisimpinä tuloksina esiin nousi, että perehdytysprosessi koetaan pääasiallisesti positiivisena ja työhyvinvointia edistävänä. Perehdytysprosessi on pääasiallisesti hyvää työnantajakuvaa ylläpitävä, mutta esiin nousi myös joitakin kehityskohteita. Esiin nousseet kehityskohteet liittyivät pääasiassa tiimimentorin epäselvään rooliin, itseopiskeltavan materiaalin hankalaan saatavuuteen, perehdytysprosessin osa- alueiden lievään epätasapainoon ja perehdytyssuunnitelman epäkäytännöllisyyteen.
Haastatteluista esiin nousseisiin kehityskohteisiin on opinnäytetyön lopussa esitetty kehitysehdotuksia. Näiden esiin nousseiden kehityskohteiden sekä kehitysehdotuksien avulla toimeksiantajaorganisaation on mahdollista viedä perehdytysprosessiaan yhä laadukkaampaan suuntaan. Toimeksiantajaorganisaatiossa panostetaan yhä edelleen laadukkaaseen perehdytysprosessiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Opinnäytetyön toteutuksen aikana on käynnistynyt Yritys X:n oman perehdytysakatemian pilottivaihe, jossa on otettu koekäyttöön uusille työntekijöille päivitetty perehdytysprosessi.
Tämä työelämälähtöinen kehitystyö sai alkunsa Yritys X:n tarpeesta saada työntekijälähtöistä aineistoa perehdytysprosessin vaikuttavuudesta sekä sen toimivuudesta. Kehitystyö vaati onnistuakseen huolellisen perehtymisen niin aihealueen lähdekirjallisuuteen kuin Yritys X:n perehdytysprosessiin ja sen eri osa-alueisiin.
Aineiston keruuta varten käytettiin tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Teemahaastatteluista saatua aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin avulla oli tavoitteena saada esiin mahdollisia perehdytysprosessin kehityskohteita. Sisällönanalyysissä litteroinnin eli haastattelujen puhtaaksi kirjoittamisen jälkeen aineisto jaettiin analyysin perusteella eniten esiin nousseiden aihepiirien mukaan kahteen pääteemaan: Teema 1: Työyhteisöön sopeutuminen ja perehdytysprosessiin varattu aika sekä Teema 2: Perehdytyksen osa-alueet ja perehdytysmateriaali.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin kattava kuvaus siitä, miten Yritys X:n työntekijät kokevat perehdytysprosessin toimivan sekä vaikuttavan heidän työskentelyynsä ja tiimiin integroitumiseensa. Keskeisimpinä tuloksina esiin nousi, että perehdytysprosessi koetaan pääasiallisesti positiivisena ja työhyvinvointia edistävänä. Perehdytysprosessi on pääasiallisesti hyvää työnantajakuvaa ylläpitävä, mutta esiin nousi myös joitakin kehityskohteita. Esiin nousseet kehityskohteet liittyivät pääasiassa tiimimentorin epäselvään rooliin, itseopiskeltavan materiaalin hankalaan saatavuuteen, perehdytysprosessin osa- alueiden lievään epätasapainoon ja perehdytyssuunnitelman epäkäytännöllisyyteen.
Haastatteluista esiin nousseisiin kehityskohteisiin on opinnäytetyön lopussa esitetty kehitysehdotuksia. Näiden esiin nousseiden kehityskohteiden sekä kehitysehdotuksien avulla toimeksiantajaorganisaation on mahdollista viedä perehdytysprosessiaan yhä laadukkaampaan suuntaan. Toimeksiantajaorganisaatiossa panostetaan yhä edelleen laadukkaaseen perehdytysprosessiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Opinnäytetyön toteutuksen aikana on käynnistynyt Yritys X:n oman perehdytysakatemian pilottivaihe, jossa on otettu koekäyttöön uusille työntekijöille päivitetty perehdytysprosessi.