Järjestöyhteistyön kehittäminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
Karppinen, Elisa (2024)
Karppinen, Elisa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092225481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092225481
Tiivistelmä
Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Kehittämällä järjestöyhteistyötä kohti kumppanuutta, hyvinvointialue voi tuottaa asiakkailleen lisäarvoa entistä parempien palveluiden muodossa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea eteläkarjalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestöyhteistyön kehittämisen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja sen tämänhetkisten järjestöyhteistyökumppaneiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja aineistonkeruu toteutettiin kyselyn sekä työpajan avulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä teemoittelemalla.
Kyselyaineistosta tunnistettiin kuusi (6) järjestöyhteistyön pääteemaa, joita olivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, elintapasairauksien ennaltaehkäisy, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautuminen, sairastuneiden tuki, asiakaslähtöiset palvelut sekä kumppanuus. Työpajasta kerätystä aineistosta tunnistettiin viisi (5) yhteistyön kehittämisen pääteemaa, joita olivat viestintä ja verkostoituminen, palvelupolut ja asiakasohjaus, tiedon hyödyntäminen, osaamisen jakaminen ja tapahtumayhteistyö sekä toimintaedellytysten turvaaminen.
Teoriataustan sekä kerätyn aineiston perusteella muodostettiin kehittämisehdotukset järjestöyhteistyön vahvistamiseksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Kehittämisehdotusten pääteemat olivat yhteistyön strateginen johtaminen kohti kumppanuutta, selkeät ja koordinoidut rakenteet toiminnalle, järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen sekä yhteistyö asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseksi. Lähtökohta laadukkaalle yhteistyölle on yhteistyökumppaneiden merkityksen, mahdollisuuksien ja yhteistyön arvon tunnistaminen.
Jatkokehittämisaiheena ilmeni tarve hyvinvointialueen ja seurakunnan välisen yhteistyön kehittämiselle. Myös järjestökentän toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea eteläkarjalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestöyhteistyön kehittämisen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja sen tämänhetkisten järjestöyhteistyökumppaneiden välistä yhteistyötä voidaan kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja aineistonkeruu toteutettiin kyselyn sekä työpajan avulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä teemoittelemalla.
Kyselyaineistosta tunnistettiin kuusi (6) järjestöyhteistyön pääteemaa, joita olivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, elintapasairauksien ennaltaehkäisy, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautuminen, sairastuneiden tuki, asiakaslähtöiset palvelut sekä kumppanuus. Työpajasta kerätystä aineistosta tunnistettiin viisi (5) yhteistyön kehittämisen pääteemaa, joita olivat viestintä ja verkostoituminen, palvelupolut ja asiakasohjaus, tiedon hyödyntäminen, osaamisen jakaminen ja tapahtumayhteistyö sekä toimintaedellytysten turvaaminen.
Teoriataustan sekä kerätyn aineiston perusteella muodostettiin kehittämisehdotukset järjestöyhteistyön vahvistamiseksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Kehittämisehdotusten pääteemat olivat yhteistyön strateginen johtaminen kohti kumppanuutta, selkeät ja koordinoidut rakenteet toiminnalle, järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen sekä yhteistyö asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseksi. Lähtökohta laadukkaalle yhteistyölle on yhteistyökumppaneiden merkityksen, mahdollisuuksien ja yhteistyön arvon tunnistaminen.
Jatkokehittämisaiheena ilmeni tarve hyvinvointialueen ja seurakunnan välisen yhteistyön kehittämiselle. Myös järjestökentän toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi tiivistää.