Iäkkään toimintakyvyn arviointi RAI-arviointivälineistöllä
Matikainen, Miina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092225487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092225487
Tiivistelmä
Ikääntyneen väestön osuus kasvaa Suomessa jatkuvasti. Sen vuoksi iäkkäiden toimintakyvyn ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista tukemista voidaan pitää yhtenä tärkeimpänä tavoitteena sekä ikääntyneiden hyvinvoinnin, että kansantalouden näkökulmasta.
Myös vanhuspalvelulaki (980/2012) velvoittaa tukemaan ja arvioimaan ikääntyneen toimintakykyä. Ammattilaiset tarvitsevat tähän luotettavia ja yhtenäisiä mittareita sekä käytäntöjä. Tämän vuoksi vanhuspalvelulaki on velvoittanut huhtikuusta 2023 lähtien palveluntarjoajia käyttämään RAI-arviointijärjestelmää iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa RAI-arviointivälineistön käytöstä sekä selvittää miten sitä hyödynnetään osana ikääntyneen toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arviointia. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui vertaisarvioituja artikkeleita, THL:n julkaisemia raportteja sekä pro gradu – tutkimus. Aineisto analysoitiin teemoittelu-menetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten perusteella RAI-välineistön käyttö edistää iäkkäiden yhdenvertaisuutta ja palveluiden tarpeen mukaisuutta asuinpaikasta riippumat-ta. Lisäksi RAI-välineistön mahdollistaman laajan toimintakykykartoituksen avulla ikääntyneen tarpeisiin on mahdollista puuttua ennaltaehkäisevästi ja riittävällä tasolla, sillä se tuo esiin myös iäkkään niin sanottuja hiljaisia ongelmia.
Ammattilaisen näkökulmasta RAI-välineistö tukee päätöksentekoa iäkkään palvelutarpeesta valmiilla herätteillä ja mittareilla. Iäkkäälle myönnettyjen palvelujen vaikuttavuutta mitataan vähintään puolivuosittain, ja mitattu tieto on moniammatillisesti sekä kansallisesti käytettävissä. Haasteina ja kehityskohteina tutkimuksessa nousi esille ammattilaisten ajan puute arviointityöhön, riittämätön perehdytys järjestelmän käyttöön sekä RAI-vertailutiedon vajaa käyttö organisaation kaikilla tasoilla. Jatkossa aihetta voisi tutkia iäkkäiden näkökulmasta, eli miten he kokevat RAI-arvioinnin edistävän heidän hyvinvointiaan. Lisäksi kansallisen vertailutiedon avulla voisi tutkia myönnettyjen palveluiden vaikuttavuutta iäkkäiden toimintakykyyn
Myös vanhuspalvelulaki (980/2012) velvoittaa tukemaan ja arvioimaan ikääntyneen toimintakykyä. Ammattilaiset tarvitsevat tähän luotettavia ja yhtenäisiä mittareita sekä käytäntöjä. Tämän vuoksi vanhuspalvelulaki on velvoittanut huhtikuusta 2023 lähtien palveluntarjoajia käyttämään RAI-arviointijärjestelmää iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa RAI-arviointivälineistön käytöstä sekä selvittää miten sitä hyödynnetään osana ikääntyneen toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arviointia. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui vertaisarvioituja artikkeleita, THL:n julkaisemia raportteja sekä pro gradu – tutkimus. Aineisto analysoitiin teemoittelu-menetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustulosten perusteella RAI-välineistön käyttö edistää iäkkäiden yhdenvertaisuutta ja palveluiden tarpeen mukaisuutta asuinpaikasta riippumat-ta. Lisäksi RAI-välineistön mahdollistaman laajan toimintakykykartoituksen avulla ikääntyneen tarpeisiin on mahdollista puuttua ennaltaehkäisevästi ja riittävällä tasolla, sillä se tuo esiin myös iäkkään niin sanottuja hiljaisia ongelmia.
Ammattilaisen näkökulmasta RAI-välineistö tukee päätöksentekoa iäkkään palvelutarpeesta valmiilla herätteillä ja mittareilla. Iäkkäälle myönnettyjen palvelujen vaikuttavuutta mitataan vähintään puolivuosittain, ja mitattu tieto on moniammatillisesti sekä kansallisesti käytettävissä. Haasteina ja kehityskohteina tutkimuksessa nousi esille ammattilaisten ajan puute arviointityöhön, riittämätön perehdytys järjestelmän käyttöön sekä RAI-vertailutiedon vajaa käyttö organisaation kaikilla tasoilla. Jatkossa aihetta voisi tutkia iäkkäiden näkökulmasta, eli miten he kokevat RAI-arvioinnin edistävän heidän hyvinvointiaan. Lisäksi kansallisen vertailutiedon avulla voisi tutkia myönnettyjen palveluiden vaikuttavuutta iäkkäiden toimintakykyyn