Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella
Partanen, Sanna (2024)
Partanen, Sanna
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525654
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen palvelun kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella. Aihe todettiin tarpeelliseksi yhdessä tilaajan, Kainuun hyvinvointialueen Sosiaali- ja perhepalveluiden Asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen edustajien kanssa.
Työelämässä havaittuun puutteeseen haettiin ratkaisua yhteistyössä työyhteisön kanssa ja lähestymistapa oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus on syklimäinen, jossa jokainen sykli sisältää suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin. Seuraava sykli lähtee edellisestä syklistä tulleista tuloksista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen palvelun laatua kuvaamalla tuetun asumisen palvelunsisältö. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, mitä kehitysvammaisten henkilöiden tuettu asuminen sisältää aiemman tutkitun tiedon mukaan. Kehittämiskysymys oli mitä kehitysvammaisten henkilöiden tuettu asuminen sisältää aiemman tutkitun tiedon mukaan. Aineistonkeruumenetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tuettu asuminen sisältää aiemman tutkitun tiedon mukaan päivittäisissä toiminnoissa tukemista, osallistumisessa tukemista, yksilölliseen elämään tukemista sekä ammatillisen ja muun tuen. Asiakkaille määritetään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen nykytila Kainuun hyvinvointialueella, joka toteutettiin haastattelemalla tuetun asumisen työntekijöitä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Kehittämiskysymys oli mitä kehitysvammaisten henkilöiden tuettu asuminen sisältää tällä hetkellä. Tuettu asuminen sisältää tällä hetkellä päivittäisissä toimissa tukemista, asioinnissa tukemista, osallistumisessa tukemista, itsenäisen elämän tukemista, muita asumista tukevia palveluita sekä ammatillisuuden tukemista. Palvelu on samansuuntaista, mutta kunnittain asiakkaiden tarpeisiin vastataan eri tavoin. Kaikille asiakkaille ei laadita yksilöllistä toteuttamissuunnitelmaa.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kartoittaa tuetun asumisen henkilökunnan näkemyksiä, mitä tuetun asumisen tulisi sisältää ja kuvata tuetun asumisen palvelun sisältö. Aineistonhankintamenetelmänä oli aivoriihi. Kehittämiskysymys oli mitä tuetun asumisen palvelun tulisi sisältää, jotta mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö voisi asua itsenäisesti ja mitä se tulee sisältämään. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuetun asumisen tulisi sisältää päivittäisissä toiminnoissa tukemista, yksilöllistä tukea, ja tukipalveluja. Tuetun asumisen palvelun sisällön kuvaus toteutettiin kahdessa työpajassa sisällön analyysiä mukaillen. Palvelun sisällön kuvauksessa tuettu asuminen sisältää tavoitteellisen tuen, kontaktoinnin, tuen ruokahuoltoon, siivous- ja pyykkihuoltoon, hygieniaan, lääkehoitoon, asiointiin, osallistumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja turvallisuuteen. Tuki on riittävää ja siinä huomioidaan digitaaliset ja muut palvelut. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen toteuttamissuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Tuetun asumisen palvelun sisällön kuvaus pilotoitiin laatimalla kahdelle asiakkaalle toteuttamissuunnitelma, jossa kartoitettiin ja vastattiin asiakkaan palvelutarpeisiin palvelunsisällön kuvausta hyödyntäen. Työntekijöiden arvio oli, että tuetun asumisen palvelun sisällön kuvausta voitiin hyödyntää asiakkaan palvelutarpeiden kartoituksessa sekä palvelutarpeisiin vastaamisessa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma tuetun asumisen palvelunsisällön kuvauksen käyttöönottoon. Kehittämiskysymys oli, miten tuetun asumisen palvelunsisällön kuvaus implementoidaan käytäntöön. Implementointi suunnitelma tehtiin Ottawa-mallin 7 vaiheen mukaisesti. Jatkotutkimusaiheena esitetään, mitä kehitysvammaiset henkilöt toivovat tuetun asumisen sisältävän. Jatkotutkimuksen jälkeen tuetun asumisen palvelusisältöä voidaan jatkokehittää huomioimalla asiakkaiden toiveet palvelusta.
Työelämässä havaittuun puutteeseen haettiin ratkaisua yhteistyössä työyhteisön kanssa ja lähestymistapa oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus on syklimäinen, jossa jokainen sykli sisältää suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin. Seuraava sykli lähtee edellisestä syklistä tulleista tuloksista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen palvelun laatua kuvaamalla tuetun asumisen palvelunsisältö. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, mitä kehitysvammaisten henkilöiden tuettu asuminen sisältää aiemman tutkitun tiedon mukaan. Kehittämiskysymys oli mitä kehitysvammaisten henkilöiden tuettu asuminen sisältää aiemman tutkitun tiedon mukaan. Aineistonkeruumenetelmänä oli järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tuettu asuminen sisältää aiemman tutkitun tiedon mukaan päivittäisissä toiminnoissa tukemista, osallistumisessa tukemista, yksilölliseen elämään tukemista sekä ammatillisen ja muun tuen. Asiakkaille määritetään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa kehitysvammaisten henkilöiden tuetun asumisen nykytila Kainuun hyvinvointialueella, joka toteutettiin haastattelemalla tuetun asumisen työntekijöitä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Kehittämiskysymys oli mitä kehitysvammaisten henkilöiden tuettu asuminen sisältää tällä hetkellä. Tuettu asuminen sisältää tällä hetkellä päivittäisissä toimissa tukemista, asioinnissa tukemista, osallistumisessa tukemista, itsenäisen elämän tukemista, muita asumista tukevia palveluita sekä ammatillisuuden tukemista. Palvelu on samansuuntaista, mutta kunnittain asiakkaiden tarpeisiin vastataan eri tavoin. Kaikille asiakkaille ei laadita yksilöllistä toteuttamissuunnitelmaa.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kartoittaa tuetun asumisen henkilökunnan näkemyksiä, mitä tuetun asumisen tulisi sisältää ja kuvata tuetun asumisen palvelun sisältö. Aineistonhankintamenetelmänä oli aivoriihi. Kehittämiskysymys oli mitä tuetun asumisen palvelun tulisi sisältää, jotta mahdollisimman moni kehitysvammainen henkilö voisi asua itsenäisesti ja mitä se tulee sisältämään. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuetun asumisen tulisi sisältää päivittäisissä toiminnoissa tukemista, yksilöllistä tukea, ja tukipalveluja. Tuetun asumisen palvelun sisällön kuvaus toteutettiin kahdessa työpajassa sisällön analyysiä mukaillen. Palvelun sisällön kuvauksessa tuettu asuminen sisältää tavoitteellisen tuen, kontaktoinnin, tuen ruokahuoltoon, siivous- ja pyykkihuoltoon, hygieniaan, lääkehoitoon, asiointiin, osallistumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja turvallisuuteen. Tuki on riittävää ja siinä huomioidaan digitaaliset ja muut palvelut. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen toteuttamissuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Tuetun asumisen palvelun sisällön kuvaus pilotoitiin laatimalla kahdelle asiakkaalle toteuttamissuunnitelma, jossa kartoitettiin ja vastattiin asiakkaan palvelutarpeisiin palvelunsisällön kuvausta hyödyntäen. Työntekijöiden arvio oli, että tuetun asumisen palvelun sisällön kuvausta voitiin hyödyntää asiakkaan palvelutarpeiden kartoituksessa sekä palvelutarpeisiin vastaamisessa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma tuetun asumisen palvelunsisällön kuvauksen käyttöönottoon. Kehittämiskysymys oli, miten tuetun asumisen palvelunsisällön kuvaus implementoidaan käytäntöön. Implementointi suunnitelma tehtiin Ottawa-mallin 7 vaiheen mukaisesti. Jatkotutkimusaiheena esitetään, mitä kehitysvammaiset henkilöt toivovat tuetun asumisen sisältävän. Jatkotutkimuksen jälkeen tuetun asumisen palvelusisältöä voidaan jatkokehittää huomioimalla asiakkaiden toiveet palvelusta.