Osallistavan työturvallisuuskulttuurin mittaaminen ammatillisessa oppilaitoksessa
Saukkonen, Ilari; Mikkonen, Jussi (2024)
Saukkonen, Ilari
Mikkonen, Jussi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525644
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida organisaation osallistavan työturvallisuuskulttuurin nykytilaa henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli ammattiopisto Samiedu. Työturvallisuuskulttuuri on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, työskentelyolosuhteisiin ja koko organisaation turvallisuustasoon. Osallistavan työturvallisuuskulttuurin ymmärtäminen ja arvioiminen antaa organisaatiolle mahdollisuuden tunnistaa ne vahvuudet ja kehitysalueet, jotka ovat olennaisia turvallisuuden parantamisessa. Tutkimus pyrki tunnistamaan työturvallisuuskulttuurin keskeisiä vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa, sekä kriittisiä kehitysalueita, joihin resursseja ja kehitystoimenpiteitä voidaan kohdentaa turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko työturvallisuuskulttuurin kokemukset ja tasot eri henkilöstöryhmien välillä, mikä auttaa tunnistamaan, mitkä ryhmät saattavat tarvita erityistä huomiota ja tukitoimia turvallisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksen aineiston kerääminen toteutettiin kyselylomakkeen avulla, standardoituna Survey-tutkimuksena, ja kyselyn lopussa oli avoin sanallisesti vastattava kysymys. Kysely toteutettiin ei-todennäköisyysotantana tehtynä vapaaehtoisena näytteenä, jossa perusjoukkona olivat Samiedun työntekijät. Kysely sisälsi osioita, joiden avulla kerättiin tietoa henkilöstön kokemuksista organisaation työturvallisuuskulttuurista. Kyselyssä käytettiin strukturoituja kysymyksiä, joilla kartoitettiin turvallisuuskulttuurin eri osa-alueita, kuten turvallisuuskoulutusten riittävyyttä, viestintää ja työntekijöiden osallistamista turvallisuusprosesseihin. Kvantitatiivinen data analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja kvalitatiiviset vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Aineiston keruu tapahtui 25.4 - 9.6.2024 välisenä aikana. Saatua aineistoa analysoitiin keskiarvojen, hajontojen ja teemojen esiintyvyyden avulla. Eri henkilöryhmien välisiä eroja tarkasteltiin ei-parametrisilla Mann-Whitneyn U -testillä, Kruskal-Wallis-testillä sekä Dunnin testillä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että organisaation osallistava työturvallisuuskulttuuri on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, erityisesti työntekijöiden sitoutumisen ja turvallisuuskäytäntöjen omaksumisen osalta. Kuitenkin merkittäviä kehitysalueita ilmeni koulutuksen jatkuvuudessa, viestinnässä sekä työntekijöiden osallistamisessa turvallisuuspäätöksiin. Työntekijät kokivat, että turvallisuuskoulutus ei ole riittävää ja viestintä turvallisuusasioista eri osastojen välillä on puutteellista. Lisäksi lähes puolet vastaajista koki, ettei heitä osallisteta riittävästi turvallisuuspäätöksiin. Tämän lisäksi sukupuolten välillä havaittiin eroja turvallisuusosaamisessa, ja eroja ilmeni myös eri osastojen välillä, erityisesti resurssien riittävyydessä turvallisuustyöhön.
Tutkimuksen aineiston kerääminen toteutettiin kyselylomakkeen avulla, standardoituna Survey-tutkimuksena, ja kyselyn lopussa oli avoin sanallisesti vastattava kysymys. Kysely toteutettiin ei-todennäköisyysotantana tehtynä vapaaehtoisena näytteenä, jossa perusjoukkona olivat Samiedun työntekijät. Kysely sisälsi osioita, joiden avulla kerättiin tietoa henkilöstön kokemuksista organisaation työturvallisuuskulttuurista. Kyselyssä käytettiin strukturoituja kysymyksiä, joilla kartoitettiin turvallisuuskulttuurin eri osa-alueita, kuten turvallisuuskoulutusten riittävyyttä, viestintää ja työntekijöiden osallistamista turvallisuusprosesseihin. Kvantitatiivinen data analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja kvalitatiiviset vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Aineiston keruu tapahtui 25.4 - 9.6.2024 välisenä aikana. Saatua aineistoa analysoitiin keskiarvojen, hajontojen ja teemojen esiintyvyyden avulla. Eri henkilöryhmien välisiä eroja tarkasteltiin ei-parametrisilla Mann-Whitneyn U -testillä, Kruskal-Wallis-testillä sekä Dunnin testillä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että organisaation osallistava työturvallisuuskulttuuri on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, erityisesti työntekijöiden sitoutumisen ja turvallisuuskäytäntöjen omaksumisen osalta. Kuitenkin merkittäviä kehitysalueita ilmeni koulutuksen jatkuvuudessa, viestinnässä sekä työntekijöiden osallistamisessa turvallisuuspäätöksiin. Työntekijät kokivat, että turvallisuuskoulutus ei ole riittävää ja viestintä turvallisuusasioista eri osastojen välillä on puutteellista. Lisäksi lähes puolet vastaajista koki, ettei heitä osallisteta riittävästi turvallisuuspäätöksiin. Tämän lisäksi sukupuolten välillä havaittiin eroja turvallisuusosaamisessa, ja eroja ilmeni myös eri osastojen välillä, erityisesti resurssien riittävyydessä turvallisuustyöhön.