Leikkaushaavan infektion ehkäisy perioperatiivisessa hoitotyössä.
Maavuori, Katri; Rito, Heidi (2024)
Maavuori, Katri
Rito, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024092525647
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja tarkastella leikkaushaavan infektioiden esiintyvyyttä sekä infektioiden ehkäisyä perioperatiivisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa leikkaushaavan infektioiden ehkäisystä perioperatiivisessa hoitotyössä keskittyen preoperatiiviseen- sekä intraoperatiiviseen vaiheeseen. Opinnäytetyö pyrki vastaamaan kysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat leikkaushaavan infektoitumiseen perioperatiivisessa hoitotyössä? Millä menetelmillä leikkaushaavan infektioita voidaan ehkäistä? Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Laurea Ammattikorkeakoulu. Teoriasta sekä työhön valikoiduista tutkimustuloksista kokosimme sairaanhoitajaopiskelijoille posterin perioperatiivisten opintojen tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaa. Opinnäytetyö muodostui kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta sekä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista (Finna, Medic, EBSCO ja PubMed). Loppujen lopuksi kohdennettua ja sopivaa aineistoa leikkaushaavainfektioiden ehkäisystä viimeisen 10 vuoden aikana löytyi vähän. Halusimme käyttää opinnäytetyössämme suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta sen vähäisyyden vuoksi aineistoksi valitsimme viisi kotimaista- sekä viisi englanninkielistä tieteellistä tutkimusta tai tieteellistä tutkimusartikkelia.
Tämän opinnäytetyön tuloksien mukaan huomio kiinnittyi aseptiikkaan, sen puutteeseen tai ristiriitaan, potilasohjaukseen sekä salityöskentelyn toimintaperiaatteisiin. Tutkimukset osoittivat tilastollisesti käsineiden ja instrumenttien vaihdon ainakin vatsanalueen operaatiossa ja keisarileikkauksessa merkitsevästi pienentävän haavan infektion ilmaantuvuutta. Lisäksi tutkimuksissa havaitsimme antibioottiprofylaksin tärkeyden infektioiden ehkäisyssä, joissa tulokset olivat merkittäviä. Opinnäytetyöprosessissa meidät yllätti kuinka pienillä sekä yksinkertaisilla teoilla voidaan ehkäistä suurin osa leikkaushaavainfektioita perioperatiivisessa hoitotyössä.
Jatkotutkimusaiheena ehdotamme, että leikkaushaavainfektion ehkäisyä perioperatiivisessa hoitotyössä voisi kokonaisuudessaan tutkia laajemmin. Lisätutkimuksia olisi aiheellista tehdä niin potilaiden, hoitajien, lääkärien sekä koko moniammatillisen tiimin toiminnasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksien tekeminen, uusien tutkimustuloksien julkaiseminen ja tarvittaessa käytäntöjen muuttaminen sekä epäkohtiin puuttuminen vähentäisi leikkaushaavainfektioita sekä riskiä haavan infektoitumiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaa. Opinnäytetyö muodostui kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta sekä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista (Finna, Medic, EBSCO ja PubMed). Loppujen lopuksi kohdennettua ja sopivaa aineistoa leikkaushaavainfektioiden ehkäisystä viimeisen 10 vuoden aikana löytyi vähän. Halusimme käyttää opinnäytetyössämme suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta sen vähäisyyden vuoksi aineistoksi valitsimme viisi kotimaista- sekä viisi englanninkielistä tieteellistä tutkimusta tai tieteellistä tutkimusartikkelia.
Tämän opinnäytetyön tuloksien mukaan huomio kiinnittyi aseptiikkaan, sen puutteeseen tai ristiriitaan, potilasohjaukseen sekä salityöskentelyn toimintaperiaatteisiin. Tutkimukset osoittivat tilastollisesti käsineiden ja instrumenttien vaihdon ainakin vatsanalueen operaatiossa ja keisarileikkauksessa merkitsevästi pienentävän haavan infektion ilmaantuvuutta. Lisäksi tutkimuksissa havaitsimme antibioottiprofylaksin tärkeyden infektioiden ehkäisyssä, joissa tulokset olivat merkittäviä. Opinnäytetyöprosessissa meidät yllätti kuinka pienillä sekä yksinkertaisilla teoilla voidaan ehkäistä suurin osa leikkaushaavainfektioita perioperatiivisessa hoitotyössä.
Jatkotutkimusaiheena ehdotamme, että leikkaushaavainfektion ehkäisyä perioperatiivisessa hoitotyössä voisi kokonaisuudessaan tutkia laajemmin. Lisätutkimuksia olisi aiheellista tehdä niin potilaiden, hoitajien, lääkärien sekä koko moniammatillisen tiimin toiminnasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksien tekeminen, uusien tutkimustuloksien julkaiseminen ja tarvittaessa käytäntöjen muuttaminen sekä epäkohtiin puuttuminen vähentäisi leikkaushaavainfektioita sekä riskiä haavan infektoitumiselle.