Urheilijoiden näkemykset kognitiivisten vinoumien ilmenemisestä lajitaitoharjoittelussa - case HAC Euphoria

Abstract

Kognitiiviset vinoumat ovat ihmisten ajatteluprosesseissa esiintyviä säännönmukaisia malleja, jotka vääristävät muistia, havainnointia, arviointia ja päätöksentekoa. Urheilupsykologiassa kognitiivisia vinoumia on toistaiseksi tutkittu vain vähän, vaikka monissa korkeatasoisissa urheilusuorituksissa lajitaitosuoritus perustuu suurelta osin kykyyn arvioida epävarma tilanne ja tehdä paineen alla päätöksiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää urheilijoiden itsearvioinnit 12 eri kognitiivisen vinouman ilmenemisestä lajitaitoharjoittelussa, tunnistaa näistä merkittävästi ilmenevät kognitiiviset vinoumat, sekä luoda kehitysideoita lajitaitovalmennukselle kognitiivisten vinoumien negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja positiivisten vaikutusten hyödyntämiseksi, ja sitä kautta urheilijoiden suorituskyvyn parantamiseksi.

Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus, kohderyhmänä Helsinki Athletics Cheerleaders HAC ry:n aikuisten cheertanssin kilpajoukkue HAC Euphorian urheilijat, ja se toteutettiin kesäkuussa 2024 käyttämällä määrällistä kyselylomaketta. Joukkueessa oli yhteensä 16 urheilijaa, joista 14 osallistui tutkimukseen, joten tutkimustulosten voitiin arvioida ilmentävän kattavasti joukkueen urheilijoiden näkemyksiä. Kyselylomakkeen kysymykset olivat väittämiä, joiden paikkansa pitävyyttä omalla kohdalla vastaajien tuli arvioida Likertin asteikolla 1-5.

Tutkimusraportissa kognitiiviset vinoumat jaoteltiin kategorioittain valikoivaan muistiin, rajoittuneeseen huomioon, sosiaaliseen vertailuun ja muutosmotivaatioon liittyviin kognitiivisiin vinoumiin. Kognitiivisista vinoumista ensimmäiseen vaikutelmaan kiinnittymistä, ankkurointivinoumaa, vahvistusharhaa, Dunning-Kruger-ilmiötä, hyperbolista diskonttausta tai tappioiden välttämistä ei voitu nähdä ilmenevän erityisen merkittävästi cheertanssin lajitaitoharjoittelussa. Sen sijaan tuoreuden vinoumaa, saavutettavuusheuristiikkaa, hyväksynnänhalun vinoumaa, auktoriteettiharhaa, epävarmuusvinoumaa ja status quoa voitiin nähdä ilmenevän merkittävästi cheertanssin lajitaitoharjoittelussa. Kognitiiviset vinoumat saattavat vaikuttaa urheilijoiden motivaatioon, valintoihin ja kokemukseen minäpystyvyydestä, ja sitä kautta myös suorituskykyyn. Tutkimustulosten ja teoriataustan pohjalta luotiin muistilista kognitiivisten vinoumien huomioimiseksi lajitaitovalmennuksessa, ja sitä voi hyödyntää monipuolisesti urheilijat ja valmentajat, sekä urheiluseurojen, lajiliittojen ja urheiluopistojen työntekijät.

Cheertanssin suosio Suomessa on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti, ja Suomen aikuisten cheertanssijoukkue on sijoittunut MM-kilpailuissa mitaleille yhteensä kuusi kertaa vuosina 2009-2022, menestyen parhaiten kaikista eurooppalaisista joukkueista. Nykyajan ammattilais- ja puoliammattilaisurheilussa raja voittamisen ja häviämisen välillä on hyvin pieni. Voisiko näiden kognitiivisten vinoumien huomioiminen lajitaitovalmennuksessa nostaa suomalaisen cheertanssiosaamisen maailman kirkkaimpaan kärkeen USA:n ja Japanin ohi?

Sovellettaessa tutkimustuloksia eri urheilulajien lajitaitoharjoitteluun, tulee kuitenkin ottaa huomioon tutkimuksen pieni otoskoko, sekä urheilijoiden itsearviointien mahdollinen poikkeaminen objektiivisesta totuudesta. Tutkimusta voitaisiin tulevaisuudessa syventää tarkastelemalla kognitiivisten vinoumien ilmenemistä erikseen liikuntataitojen oppimisen eri vaiheissa, eli kognitiivisessa, assosiatiivisessa ja automaatiovaiheessa. Kognitiivisten vinoumien tutkimisessa urheilun kontekstissa on vielä tulevaisuudessa erittäin laajasti potentiaalia.

Asiasanat: kognitiiviset vinoumat, lajitaitoharjoittelu, cheertanssi

​​Cognitive biases are regular patterns in human thinking processes that distort memory, perception, evaluation, and decision-making. In sports psychology, cognitive biases have been studied only minimally so far, despite the fact that in many high-level sports performances, skill performance largely depends on the ability to assess uncertain situations and make decisions under pressure. The purpose of this thesis was to investigate athletes' self-assessments of the occurrence of 12 different cognitive biases in skill training, identify those that are significantly evident, and create development ideas for skill coaching to reduce the negative effects of cognitive biases and exploit the positive effects, thereby improving athletes' performance.

The study was a case study, with the target group being the athletes of the Helsinki Athletics Cheerleaders HAC ry's adult cheerdance competitive team HAC Euphoria, and it was conducted in June 2024 using a quantitative questionnaire. The team had a total of 16 athletes, of whom 14 participated in the study, so the results can be considered to reflect the perspectives of the team’s athletes comprehensively. The questions in the questionnaire were statements the validity of which the respondents had to evaluate on a Likert scale of 1-5.

In the research report, cognitive biases were categorized into biases related to selective memory, bounded awareness, social comparison, and motivation to change. Among cognitive biases, primacy effect, anchoring bias, confirmation bias, the Dunning-Kruger effect, hyperbolic discounting, and loss aversion were not found to be particularly significant in cheerdance skill training. Instead, recency effect, availability heuristic, approval bias, authority bias, uncertainty bias, and status quo were found to be significantly present in cheerdance skill training. Cognitive biases may affect athletes' motivation, choices, and self-efficacy experiences, and thus also performance. Based on the research results and theoretical background, a checklist was created for considering cognitive biases in skill coaching, which can be utilized by athletes, coaches, and employees of sports clubs, sports federations, and sports institutes.

The popularity of cheerdance in Finland has exploded in recent years, and Finland’s adult cheerdance team has won medals in the World Championships a total of six times between 2009-2022, performing the best among all European teams. In modern professional and semi-professional sports, the line between winning and losing is very thin. Could considering these cognitive biases in skill coaching elevate Finnish cheerdance expertise to the very top of the world, surpassing the USA and Japan?

When applying the research results to skill training in different sports, the small sample size and the possible deviation of athletes' self-assessments from the objective truth should be considered. This research could be further developed in the future by examining the occurrence of cognitive biases at different stages of motor skill learning, namely the cognitive, associative, and autonomous phases. There is still extensive potential for researching cognitive biases in the context of sports in the future.

Keywords: cognitive biases, skill training, cheerdance