Kokemuksia maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistävästä Tsemppari-toiminnasta SMILE-hankkeessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida SMILE-hankkeen Tsemppari-toimintaa. Tsemppari-toiminta tarkoittaa vantaalaisten maahanmuuttajajärjestöjen järjestämää työelämävalmennusta ja muuta maahanmuuttajataustaisten ihmisten tukemista sekä järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia Tsemppari-toiminnasta. Tällä tavoin hankkeelle voitaisiin saada näyttöä siitä, onko Tsemppari-työntekijöiden työ maahanmuuttajien parissa toimivaa ja tarpeellista.

SMILE-hankkeessa toimii viisi maahanmuuttajajärjestöä, joiden kautta järjestyi kahdeksan asiakashaastattelua. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja pyrkimyksenä oli antaa mahdollisimman paljon tilaa haastateltavien omien kokemusten jakamiselle. Haastattelut litteroitiin ja niissä käsiteltyjä aiheita analysoitiin fenomenologisella lähestymistavalla ja teemoiteltiin aineistolähtöisesti.

Opinnäytetyön teoriataustassa käsiteltiin maahanmuuttoa, kotoutumista, Vantaan kotoutumispalveluja, järjestöjen roolia maahanmuuttajien palveluissa, maahanmuuttajien työllistymistä sekä työllistymisen merkitystä kotoutumisessa. Opinnäytetyössä teemoiksi nousivat erityisesti asiakkaiden kokemukset töihin tai opiskelemaan pääsemisestä, kokemukset tsemppareilta saadusta avusta, kokemukset yhteisöjen merkityksestä sekä tulevaisuuden näkymät.

Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin esittelyt kahdesta haastatellusta asiakkaasta. Tuotoksissa esiteltiin asiakkaiden tarinaa ja tuotiin esille se, millaista apua ja tukea he saivat Tsemppari-toiminnan kautta. Tuotokset ovat tarkoitettu myös SMILE-hankkeen tulosten levittämistä varten ja ne löytyvät opinnäytetyön lopusta liitteinä.

Haastattelujen perusteella asiakkaat kokivat Tsemppari-toiminnan erittäin hyödylliseksi ja tärkeäksi. He saivat toiminnasta henkilökohtaista ja monipuolista tukea kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Johtopäätöksenä voitaisiin sanoa, että Tsemppari-toimintaa tulisi jatkaa ja myös laajentaa muille alueille, jotta se voisi tavoittaa mahdollisimman monen sitä tarvitsevan ihmisen.

The aim of this Bachelor’s thesis was to evaluate the SMILE project's employment and service counseling. Job coaching includes work-life coaching organised by various immigrant organisations from Vantaa and other support for people with immigrant backgrounds as well as cooperation between organisations and authorities. The purpose was to examine the clients’ experiences of the project’s job coaching. In this way, evidence could be obtained for the SMILE project as to whether job coaching among immigrants is effective and necessary.

The SMILE project involves five immigrant organisations, through whom eight client interviews were arranged. The interviews were conducted as semi-structured thematic interviews, and the aim was to give as much space as possible for the interviewees to share their own experiences. The interviews were transcribed, and the topics discussed were analysed using a phenomenological approach and themed inductively.

The theoretical background of the thesis dealt with topics such as immigration, integration, Vantaa integration services, the role of organisations in immigrant services, the employment of immigrants, and the importance of employment in integration. The themes of the thesis were, in particular, clients’ experiences of becoming employed or pursuing education, help received from job coaching, the importance of communities, and the clients’ future prospects.

As a result of the thesis, presentations of two interviewed clients were created. The presentations presented the clients’ stories and highlighted the kind of help and support they received through job coaching. The presentations are also intended for sharing the results of the SMILE project and can be found at the end of the thesis as attachments.

Based on the interviews, the clients found job coaching very useful and important. They received personal and diverse support in matters related to integration and employment. In conclusion, job coaching should be continued and also extended to other areas to reach as many people in need as possible.