Lestijoen koskien kunnostusten yhteydessä suoritetut koeravustukset : Länsi-Suomen ympäristökeskus

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Länsi-Suomen ympäristökeskus, joka on LänsiSuomen ympäristölupaviraston myöntämällä luvalla suorittanut Lestijoen yläosan neljässätoista koskessa kalataloudellisia kunnostustöitä vuosina 2004—2005. Kunnostuslupa sisälsi ehtoja, joiden mukaan luvan haltijan tuli tarkkailla töiden vaikutusta vesistöön. Vaikutuksia Länsi-Suomen ympäristökeskus arvioi kala- ja raputaloudellisessa tarkkailuraportissa. Tämä opinnäytetyö on osa tuota raporttia ja käsittelee ympäristövaikutuksia alueen rapupopulaation osalta.

Kunnostusten vaikutuksia rapukantaan seurattiin koeravustuksin, jotka suoritettiin joka kohteessa ennen kunnostustöiden alkua ja vuosi niiden jälkeen, Koeravustuksissa käytettiin kahta eri mertatyyppiä, Evo-mertaa ja August-mertaa. Jokaiseen kohteeseen laskettiin 50 kappaletta mertoja. Merrat olivat pyynnissä vuorokauden, jonka jälkeen saalis laskettiin ja jokaisen yksilön pituus ja sukupuoli määritettiin. Tiedot kirjattiin ravustuslomakkeisiin. Tiedoista laskettiin yksikkösaalis (kpl/mertayö).

Tuloksista nähtiin, että saalis oli noin 6,5-kertaistunut töiden jälkeen ja myös saaliin keskipituus oli kasvanut 8,5 senttimetriä. Kunnostusten myötä rapujen elinolosuhteet ovat parantuneet, mikä selittää osittain kannan räjähdysmäisen kasvun. Toinen syy voivat olla tutkimushetkellä vallinneet sääolot, jotka olivat hyvin erilaiset ennen kunnostuksia ja niiden jälkeen. Rapukanta saattoi alun perin olla vahvempi kuin tulokset antavat ymmärtää. Varsinaiset kunnostustöiden tuottamat hyödyt tullaan näkemään vasta vuosien kuluttua.

This thesis was commissioned by the Environmental Centre of Western Finland. The Environmental Centre made some improvements in the fourteen rapids of the river Lestijoki during 2004—2005. They had to observe the water system and report the impacts on the system caused by the improvements. This thesis is a part of the report and focuses on the impacts on the crayfish population.

The impacts on the crayfish population were observed through test crayfishing before and after the improvements. 50 pots were put into all rapids and the pots were catching for 24 hours. After that the catch was calculated, every individual was measured and the gender was defined. The research data was marked on special forms and the unit catch (pieces/pot/catching time) was calculated from the data.

The calculations showed that the average catch was 6,5 times better and the average height was 8,5 centimetres longer than before. Through the improvements the living conditions of the crayfish had become better, which partially explains the huge growth of the population. The other reason might be the climate differences during the research before and after the improvements. It is possible that the population before had been better than the results indicated. The real benefits of the improvements of the rapids will be seen in the future.