Vahinkorahaston hyödyntäminen kuntien riskienhallintakeinona

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kaupunkien taseessa olevien vahinkorahastojen yleisyyttä, niiden toimintaperiaatteita ja sääntöjä ja verrata niitä toimeksiantajan vahinkorahastoon. Kartoitus on rajattu koskemaan kuutta Suomen suurinta kaupunkia, jotta vertailu toimeksiantajan vahinkorahastoon olisi mahdollisimman vertailukelpoinen. Tarkoituksena oli myös miettiä toimeksiantajan vahinkorahaston toimintaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Espoon kaupunki.

Opinnäytetyön tietokehikossa käsitellään riskienhallinnan ja vakuuttamisen periaatteita sekä tutkimukseen valittujen kaupunkien taseessa olevia rahastoja.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli vertailuanalyysi. Opinnäytetyön pääasiallisena tiedonlähteenä toimi valittujen kaupunkien nettisivuilta saatava aineisto sekä tämän täydennyksenä näille kaupungeille toimitettu kyselytutkimus. Espoon kaupungin materiaali oli peräisin suoraan toimeksiantajalta.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että kaikilla tutkimukseen valituilla kunnilla on vahinkorahasto käytössään, vastaava Helsingin kaupungin rahasto on nimeltään vakuutusrahasto.

Vahinko- ja vakuutusrahaston säännöt olivat kaikilla tutkimukseen valituilla kaupungeilla samankaltaiset. Myös vahinkorahastosta perittävä omavastuun suuruus oli kaikilla kaupungeilla samankaltainen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Helsinki ei vakuuta kiinteistöjään, vaan käyttää vakuutusrahastoa näiden vahinkojen korvaamiseen. Osa kaupungeista on laajentanut rahastosta maksettavia kustannuksia vahingonkorvausten lisäksi muun muassa riskienhallintaan ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn, sekä vakuutusmaksuihin.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että vahinkorahasto on kunnilla yleisesti käytössä oleva riskienhallintakeino varautumisena äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin vahinkoriskeihin ja näistä johtuvien kustannusten budjetointiin. Vahinkorahasto toimii osaltaan kaupunkien tulosta tasaavana keinona.