Nuorten mielen hyvinvointi sekä kokemuksia tuesta ja ohjauksesta Toholammin yläkoulussa ja lukiossa
Määttälä, Hennariikka; Virkkala, Outi (2008)
Määttälä, Hennariikka
Virkkala, Outi
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100426059
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Toholammin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten ja lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tilaa sekä heidän kokemuksiaan saamastaan ohjauksesta ja tuesta mielenterveyden edistämisen kannalta. Tavoitteena oli antaa opettajille ja kouluterveydenhoitajalle tutkittua tietoa opiskelijoiden mielen hyvinvoinnista sekä ohjauksen ja tuen tarpeesta. Tutkimusmetodina käytimme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2008 ja analysoitiin SPSS- tilastointiohjelmalla. Kohderyhmä koostui 86 oppilaasta ja opiskelijasta, joista 56 oli yläkoulun yhdeksäsluokkalaisia ja 30 lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita.
Saatujen tutkimustulosten mukaan Toholammin yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset sekä lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat mielensä hyvinvoinnin pääasiallisesti hyväksi, mutta pieni osa kohderyhmästä voi huonosti. Mielen pahoinvoinnin oireita ilmeni pienellä osalla kyselyyn vastanneista, mutta oireet olivat puolestaan voimakkaita ja yksilöl-lisiä aihepiireittäin. Valtaosa oppilaista ja opiskelijoista kertoi saavansa ohjausta ja tukea mahdollisiin mielenterveydellisiin ongelmiinsa, mutta etenkin osa lukiolaisista kaipasi lisää tietoa ja ohjausta.
Keskeisiksi tutkimustuloksiksi nousivat lisääntynyt väsymys ja yleisemmin tyttöjen keskuudessa esiintyvä mielen pahoinvointi, joka ilmenee päihteiden käyttönä sekä masennuksen tunteena. Vääristynyt kuva omasta kehosta painonsuhteen sekä runsas lievämuotoinen häiriökäyttäytyminen tunneilla nousivat myös tärkeiksi tuloksiksi tutkimuksen kannalta. Tuloksista kävi myös ilmi, että oppilaat ja opiskelijat eivät halua keskustella opettajien eivätkä opinto-ohjaajien kanssa, vaan hakevat mieluummin tukea ystävistä. Tuloksista ilmeni myös, että puolet masennuksesta kärsivistä ei ollut koskaan keskustellut masennuksen tunteesta. Positiivisena havaittiin oppilaiden ja opiskelijoiden perheen kannustava vaikutus koulunkäyntiin.
Saatujen tutkimustulosten mukaan Toholammin yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset sekä lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat mielensä hyvinvoinnin pääasiallisesti hyväksi, mutta pieni osa kohderyhmästä voi huonosti. Mielen pahoinvoinnin oireita ilmeni pienellä osalla kyselyyn vastanneista, mutta oireet olivat puolestaan voimakkaita ja yksilöl-lisiä aihepiireittäin. Valtaosa oppilaista ja opiskelijoista kertoi saavansa ohjausta ja tukea mahdollisiin mielenterveydellisiin ongelmiinsa, mutta etenkin osa lukiolaisista kaipasi lisää tietoa ja ohjausta.
Keskeisiksi tutkimustuloksiksi nousivat lisääntynyt väsymys ja yleisemmin tyttöjen keskuudessa esiintyvä mielen pahoinvointi, joka ilmenee päihteiden käyttönä sekä masennuksen tunteena. Vääristynyt kuva omasta kehosta painonsuhteen sekä runsas lievämuotoinen häiriökäyttäytyminen tunneilla nousivat myös tärkeiksi tuloksiksi tutkimuksen kannalta. Tuloksista kävi myös ilmi, että oppilaat ja opiskelijat eivät halua keskustella opettajien eivätkä opinto-ohjaajien kanssa, vaan hakevat mieluummin tukea ystävistä. Tuloksista ilmeni myös, että puolet masennuksesta kärsivistä ei ollut koskaan keskustellut masennuksen tunteesta. Positiivisena havaittiin oppilaiden ja opiskelijoiden perheen kannustava vaikutus koulunkäyntiin.