Keikkatyö osana päiväkotien henkilöstöresurssien johtamista
Rauta, Milla (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100626126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100626126
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana on Grade Solutions Oy ja tarkoituksena on tutkia, millaisia henkilöstöresurssien johtamisen keinoja päiväkodit voisivat hyödyntää työntekijöiden houkuttelussa ja sitouttamisessa. Tutkimuksen pohjalta on tavoitteena löytää ratkaisuja, miten saataisiin kaikki päiväkodit houkuteltua käyttämään Kuntarekryä keikkatyövälityksessään. Tutkimusstrategiana on konstruktiivinen survey-tutkimus. Tutkimusote on pääosin kvantitatiivinen.
Työntekijät eivät enää vietä koko työelämäänsä samassa työpaikassa, joten heidän houkutteluunsa ja sitouttamiseensa tulee panostaa. Työntekijöiden houkuttelussa henkilöstöresurssien johtamisen näkökulmasta keskeistä on työnantajabrändäys (ml. työnantajamielikuva) ja hakijakokemus. Organisaatiositoutuminen vaikuttaa positiivisesti niin työntekijään kuin organisaatioon. Siihen voidaan vaikuttaa mm. hyvällä perehdyttämisellä, työntekijöiden palkitsemisella, osaamisen kehittämisellä ja työhyvinvointiin panostamalla.
Keikkatyö voidaan käsittää monella eri tavalla, koska siitä ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Sitä voidaan tehdä vapaaehtoisesti tai pakon edessä. Syitä keikkojen tekemiseen voivat olla mm. työaikojen hallittavuus, lisätulojen tarve, ammattitaidon ylläpitäminen ja työkokemuksen kartuttaminen erilaisista paikoista.
Osana opinnäytetyötä laaditaan kysely, jota jaetaan kuntien päiväkotien keikkatyöntekijöille. Kysely oli avoinna noin kaksi viikkoa kesäkuun 2024 lopulla ja vastauksia saatiin yhteensä 442. Kvantitatiivisia kysymyksiä käsitellään Webropolissa, Excelissä ja PSPP:ssä ja kvalitatiivisia kysymyksiä induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyn vastauksissa nousee esiin monia asioita ja joistakin vastaajat ovat myös eri mieltä ja yhteistä konsensusta ei aina löydy. Eniten esille nousevat erilaiset toiveet informaation ja vuorovaikutuksen lisäämisestä. Keikkojen tarjoamiseen myös toivotaan selkeyttä mm. siten, että kaikki keikkatarjoukset menisivät Kuntarekryn kautta.
Kyselyn tuloksista nousee esiin seitsemän ongelmaa, joihin halutaan lähteä etsimään ratkaisua työpajassa. Ongelmat ovat sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti kehittämällä Kuntarekryä. Työpajan kehittämismenetelmänä käytetään aivoriiheä. Kaikkiin ongelmiin löydetään ratkaisu tai ratkaisuja.
Lopuksi tutkija laatii myös päiväkodeille viiden kohdan listan, jonka avulla he voivat kehittää keikkatyövälitystään. Kehittämiskohteet ja -ideat muodostetaan teorian ja empirian pohjalta.
Työntekijät eivät enää vietä koko työelämäänsä samassa työpaikassa, joten heidän houkutteluunsa ja sitouttamiseensa tulee panostaa. Työntekijöiden houkuttelussa henkilöstöresurssien johtamisen näkökulmasta keskeistä on työnantajabrändäys (ml. työnantajamielikuva) ja hakijakokemus. Organisaatiositoutuminen vaikuttaa positiivisesti niin työntekijään kuin organisaatioon. Siihen voidaan vaikuttaa mm. hyvällä perehdyttämisellä, työntekijöiden palkitsemisella, osaamisen kehittämisellä ja työhyvinvointiin panostamalla.
Keikkatyö voidaan käsittää monella eri tavalla, koska siitä ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Sitä voidaan tehdä vapaaehtoisesti tai pakon edessä. Syitä keikkojen tekemiseen voivat olla mm. työaikojen hallittavuus, lisätulojen tarve, ammattitaidon ylläpitäminen ja työkokemuksen kartuttaminen erilaisista paikoista.
Osana opinnäytetyötä laaditaan kysely, jota jaetaan kuntien päiväkotien keikkatyöntekijöille. Kysely oli avoinna noin kaksi viikkoa kesäkuun 2024 lopulla ja vastauksia saatiin yhteensä 442. Kvantitatiivisia kysymyksiä käsitellään Webropolissa, Excelissä ja PSPP:ssä ja kvalitatiivisia kysymyksiä induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyn vastauksissa nousee esiin monia asioita ja joistakin vastaajat ovat myös eri mieltä ja yhteistä konsensusta ei aina löydy. Eniten esille nousevat erilaiset toiveet informaation ja vuorovaikutuksen lisäämisestä. Keikkojen tarjoamiseen myös toivotaan selkeyttä mm. siten, että kaikki keikkatarjoukset menisivät Kuntarekryn kautta.
Kyselyn tuloksista nousee esiin seitsemän ongelmaa, joihin halutaan lähteä etsimään ratkaisua työpajassa. Ongelmat ovat sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti kehittämällä Kuntarekryä. Työpajan kehittämismenetelmänä käytetään aivoriiheä. Kaikkiin ongelmiin löydetään ratkaisu tai ratkaisuja.
Lopuksi tutkija laatii myös päiväkodeille viiden kohdan listan, jonka avulla he voivat kehittää keikkatyövälitystään. Kehittämiskohteet ja -ideat muodostetaan teorian ja empirian pohjalta.