Esihenkilön työhyvinvoinnin edistäminen, Case: Yritys X
Koivumäki, Milla (2024)
Koivumäki, Milla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100726144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100726144
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Yritys X:n taloushallinnossa työskentelevien esihenkilöiden työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli luoda kehitysehdotuksia, joita toimeksiantaja voi hyödyntää esihenkilöiden työhyvinvoinnin edistämisessä.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu kahdesta pääteemasta: työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöstä. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan työhyvinvoinnin määritelmää, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten työstressiä ja -uupumista, resilienssiä, työnimua sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Toisessa osassa tarkastellaan esihenkilötyön määritelmää ja mitä siihen sisältyy. Tämän lisäksi kappaleessa käsitellään esihenkilöiden työhyvinvointia ja syitä, miksi siihen on tärkeä kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön tutkimusosiossa perehdyttiin laadulliseen tutkimukseen ja
tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeksää esihenkilöä. Puolistrukturoidulla haastattelulla haluttiin saada selville esihenkilöiden ajatuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltavilla oli ennestään kokemusta aiheesta Yritys X:n sisältä useamman vuoden ajalta. Teemoittelussa nousi esille kolme pääteemaa: itsensä johtaminen, esihenkilöiden kokemat haasteet ja työhyvinvoinnin kehittäminen.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että esihenkilöiden työhyvinvoinnin tila haastatteluhetkellä oli positiivinen. Vaikka nykytilanne oli positiivinen, työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä tuli ilmi. Näitä tekijöitä olivat työhyvinvointiin liittyvien koulutuksien, yhteisöllisyyden tunteen ja taukojen puute sekä etätyöskentelyn aiheuttamat haasteet tiimin johtamisessa. Näiden tekijöiden avulla toimeksiantajalle kerättiin kehitysehdotuksia, joista keskeisempinä esille nousivat tiimien yhteiset lähipäivät toimistolla ja oman työn aikatauluttaminen.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu kahdesta pääteemasta: työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöstä. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan työhyvinvoinnin määritelmää, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten työstressiä ja -uupumista, resilienssiä, työnimua sekä työhyvinvoinnin kehittämistä. Toisessa osassa tarkastellaan esihenkilötyön määritelmää ja mitä siihen sisältyy. Tämän lisäksi kappaleessa käsitellään esihenkilöiden työhyvinvointia ja syitä, miksi siihen on tärkeä kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön tutkimusosiossa perehdyttiin laadulliseen tutkimukseen ja
tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeksää esihenkilöä. Puolistrukturoidulla haastattelulla haluttiin saada selville esihenkilöiden ajatuksia työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltavilla oli ennestään kokemusta aiheesta Yritys X:n sisältä useamman vuoden ajalta. Teemoittelussa nousi esille kolme pääteemaa: itsensä johtaminen, esihenkilöiden kokemat haasteet ja työhyvinvoinnin kehittäminen.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että esihenkilöiden työhyvinvoinnin tila haastatteluhetkellä oli positiivinen. Vaikka nykytilanne oli positiivinen, työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä tuli ilmi. Näitä tekijöitä olivat työhyvinvointiin liittyvien koulutuksien, yhteisöllisyyden tunteen ja taukojen puute sekä etätyöskentelyn aiheuttamat haasteet tiimin johtamisessa. Näiden tekijöiden avulla toimeksiantajalle kerättiin kehitysehdotuksia, joista keskeisempinä esille nousivat tiimien yhteiset lähipäivät toimistolla ja oman työn aikatauluttaminen.