Työikäisten palautumisen edistäminen fysioterapiassa hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kankaanmäki, Päivi; Kemppi, Saila (2024)
Kankaanmäki, Päivi
Kemppi, Saila
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126349
Tiivistelmä
Psyykkinen palautuminen työelämän ja arjen vaatimuksista on nykyisin haasteena monen työikäisen elämässä. Heikko palautuminen tai palautumattomuus aiheuttavat sairauspoissaoloja ja terveysongelmia, jotka kuormittavat työorganisaatioita ja yhteiskuntaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla hyvinvointiteknologian hyödynnettävyyttä työikäisten työstä palautumisessa ja -sen edistämisessä fysioterapiatyössä.
Tiedonhaku suoritettiin PubMed ja Pedro- tietokannoissa sähköisesti. Hakustrategian pohjana hyödynnettiin PICO-mallia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin käyttämällä teemoittelua ja vote counting-analyysiä.
Tutkimuksia valikoitui mukaan 10 kappaletta. Hyvinvointiteknologiat painottuivat internetin avulla toteutettaviin etä- ja verkko-ohjelmiin ja toimivat intervention välineenä tulosten mittaamisen sijaan. Analyysi osoitti palautumiseen liittyvien interventioiden olevan tilastollisesti merkitsevämpiä verrattuna kontrolliryhmiin.
Tutkimukset osoittivat, että hyvinvointiteknologian avulla voidaan edistää psyykkistä palautumista. Hyvinvointiteknologian laajempi käyttöönotto kuntoutusalalla olisi kansantaloudellisesti kannattavaa psyykkisestä palautumattomuudesta aiheutuvien poissaolojen vähentämiseksi. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä puettavan teknologian hyödynnettävyydestä psyykkisen palautumisen mittaamisessa. Tutkimuksen pohjalta työelämän kehittämisehdotuksia olivat vakiintuneet työtavat ja moniammatillisuuden kehittäminen psyykkisen palautumisen seurannassa sekä asiakkaiden osallisuus ja motivointi hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen.
Tiedonhaku suoritettiin PubMed ja Pedro- tietokannoissa sähköisesti. Hakustrategian pohjana hyödynnettiin PICO-mallia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin käyttämällä teemoittelua ja vote counting-analyysiä.
Tutkimuksia valikoitui mukaan 10 kappaletta. Hyvinvointiteknologiat painottuivat internetin avulla toteutettaviin etä- ja verkko-ohjelmiin ja toimivat intervention välineenä tulosten mittaamisen sijaan. Analyysi osoitti palautumiseen liittyvien interventioiden olevan tilastollisesti merkitsevämpiä verrattuna kontrolliryhmiin.
Tutkimukset osoittivat, että hyvinvointiteknologian avulla voidaan edistää psyykkistä palautumista. Hyvinvointiteknologian laajempi käyttöönotto kuntoutusalalla olisi kansantaloudellisesti kannattavaa psyykkisestä palautumattomuudesta aiheutuvien poissaolojen vähentämiseksi. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä puettavan teknologian hyödynnettävyydestä psyykkisen palautumisen mittaamisessa. Tutkimuksen pohjalta työelämän kehittämisehdotuksia olivat vakiintuneet työtavat ja moniammatillisuuden kehittäminen psyykkisen palautumisen seurannassa sekä asiakkaiden osallisuus ja motivointi hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen.