Eteläsuomalaisessa vankiterveydenhuollon yksikössä työskentelevien sairaanhoitajien kokema työhyvinvointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnin toteutumisesta ja sitä vahvistavista ja heikentävistä tekijöistä erään eteläsuomalaisen vankiterveydenhuollon yksikön sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa työhyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta toteutumisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli myös luoda mahdollisuus työhyvinvoinnin kehittämiselle valmiin tutkimustiedon avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vankiterveydenhuolto (VTH). Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: Millaisena eteläsuomalaisessa vankiterveydenhuollon yksikössä työskentelevät sairaanhoitajat kokevat työhyvinvointinsa?

Opinnäytetyössä tarkasteltiin työhyvinvoinnin käsitettä, sen ilmentymiä ja sitä tarkastelevia teorioita. Viitekehyksessä on luonnehdittu työhyvinvoinnin ilmentymiä, sekä siihen liittyviä teorioita. Työhyvinvoinnin kehitystä pidetään tärkeänä nykyajan muuttuvassa työympäristössä, varsinkin terveydenhuoltoalalla. Ymmärtämällä työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä voidaan näihin kohdistaa toimenpiteitä, jotka tukevat työntekijöiden jaksamista, vähentävät uupumusta ja parantavat yleistä työilmapiiriä. Samalla työhyvinvointia vahvistavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden systemaattinen ylläpitäminen on keskeistä toimivan ja kestävän organisaatiokulttuurin rakentamisen kannalta. Näiden elementtien tunnistaminen ja ylläpitäminen luo perustan hyvinvoivalle organisaatiolle, jossa työntekijät eivät ainoastaan selviydy työtehtävistään, vaan myös kukoistavat ammatillisesti.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena, ja aineiston teorialähtöinen sisällön analyysi pohjautui Mankan ja Mankan (2023) malliin työhyvinvoinnista. Tutkimustulokset osoittavat, että työhyvinvointia tukevat erityisesti työorganisaation joustavuus, työntekijöiden autonomia, vahva työyhteisö ja positiivinen työidentiteetti. Toisaalta merkittävimmät haasteet liittyvät resurssipulaan, viestinnän ongelmiin ja esihenkilöiden saavutettavuuden puutteeseen. Tulosten perusteella työhyvinvoinnin kehittäminen uudistamalla sijaistoimintaa ja takaamalla jatkuvien resurssien saatavuus olisi organisaatiolle erittäin hyödyllistä, sillä hyvinvoivat työntekijät parantaisivat organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta.