Moniaistiset ja toiminnalliset menetelmät maahan muuttaneiden aikuisten kielenoppimisen tukena
Hakkarainen, Jaana (2024)
Hakkarainen, Jaana
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126352
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää maahan muuttaneille aikuisille kolme toiminnallista työpajaa ja kartoittaa osallistujien kielellisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen aktiivisuutta toiminnan aikana. Työpajoissa kokeiltiin eri aistikanavia aktivoivia taktiilisia, luovia ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä kädentaitoja, luontoelämyksiä ja yhteisöllistä ruokailua. Tavoitteena oli tuottaa yhteistyökumppanille tietoa siitä, miten tällainen työskentelymalli tukee suomenkielisen sanaston omaksumista ja käyttöä. Tämä tieto voi ohjata löytämään uudenlaisia lähestymistapoja kielen oppimiseen perinteisten opetusmenetelmien rinnalle. Ohjaavana tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä oli se, voidaanko valittuja menetelmiä käyttäen herättää osallistujissa motivaatiota suomen kielen oppimiseen, ja kommunikointiin suomen kielellä.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä ovat sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen. Tietoperustassa tarkastellaan myös maahanmuuttoa ja kotoutumista, kielen oppimiseen vaikuttavia ilmiöitä, sekä moniaistisuuden ja toiminnallisten menetelmien käyttöä kielen oppimisen tukena. Opinnäytetyö toteutettiin Living Lab -tyyppisenä toimintatutkimuksena yhteistyössä MAKU-hankkeen ja Omnian osaamiskeskus OSKEn kanssa. Keskeisin tiedonhankintamenetelmä oli osallistuva havainnointi. Lisäksi osallistujien kokemuksia kerättiin palautekyselyn ja vapaamuotoisen ryhmäkeskustelun avulla.
Tutkimusaineisto osoitti, että kaikki toiminta, joka ohjasi ihmisiä vuorovaikutukseen toistensa kanssa, edisti osallistujien pyrkimyksiä kielelliseen kommunikointiin, ja tuki siten kielen oppimista. Myös ryhmän sosiaalisella ilmapiirillä oli vahva vaikutus kielellisen kommunikoinnin aktiivisuuteen. Eri aistikanavien aktivointi tuki sitä, että erityyliset oppijat voivat hyötyä opetuksesta tasapuolisemmin. Luovien ja taktiilisten menetelmien käyttö tuki myös niiden osallistujien oppimista, jotka kokivat perinteisen kielenopetuksen haastavana. Tulosten perusteella voidaan suositella, että formaalin kielenopetuksen rinnalla kannattaa hyödyntää myös moniaistisia toiminnallisia menetelmiä. Nämä voivat tukea erityisesti kieleen sosiaalistumista, ja siten toiminnallisen kielitaidon kehittymistä.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä ovat sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen. Tietoperustassa tarkastellaan myös maahanmuuttoa ja kotoutumista, kielen oppimiseen vaikuttavia ilmiöitä, sekä moniaistisuuden ja toiminnallisten menetelmien käyttöä kielen oppimisen tukena. Opinnäytetyö toteutettiin Living Lab -tyyppisenä toimintatutkimuksena yhteistyössä MAKU-hankkeen ja Omnian osaamiskeskus OSKEn kanssa. Keskeisin tiedonhankintamenetelmä oli osallistuva havainnointi. Lisäksi osallistujien kokemuksia kerättiin palautekyselyn ja vapaamuotoisen ryhmäkeskustelun avulla.
Tutkimusaineisto osoitti, että kaikki toiminta, joka ohjasi ihmisiä vuorovaikutukseen toistensa kanssa, edisti osallistujien pyrkimyksiä kielelliseen kommunikointiin, ja tuki siten kielen oppimista. Myös ryhmän sosiaalisella ilmapiirillä oli vahva vaikutus kielellisen kommunikoinnin aktiivisuuteen. Eri aistikanavien aktivointi tuki sitä, että erityyliset oppijat voivat hyötyä opetuksesta tasapuolisemmin. Luovien ja taktiilisten menetelmien käyttö tuki myös niiden osallistujien oppimista, jotka kokivat perinteisen kielenopetuksen haastavana. Tulosten perusteella voidaan suositella, että formaalin kielenopetuksen rinnalla kannattaa hyödyntää myös moniaistisia toiminnallisia menetelmiä. Nämä voivat tukea erityisesti kieleen sosiaalistumista, ja siten toiminnallisen kielitaidon kehittymistä.