Kouluakäymättömyyden syyt ja seuraukset : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kurki, Niina (2024)
Kurki, Niina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101126358
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ammattilaisille tietoa kouluakäymättömyydestä ja koulupoissaoloista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää konkreettisia syitä kouluakäymättömyyteen. Tutkimuskysymykseksi asetettiin: Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ettei oppilas käy koulua? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja siihen valittiin kahdeksan tutkielmaa.
Aineiston sisältö analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja tulokset teemoiteltiin. Teemoista muodostettiin ala- ja yläluokat. Alaluokiksi valittiin psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat koulunkäynnissä. Yläluokiksi valikoitui yksilöön, perheeseen, kouluun ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Tuloksista voidaan päätellä, että kouluakäymättömyyden syitä on monenlaisia. Koulupoissaoloihin vaikuttavat yksilöön liittyvien tekijöiden lisäksi perheeseen, kouluun ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät.
Mielenterveyden haasteet, kuten masennus ja ahdistuneisuus, ovat yleisempiä yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät poissaoloja koulusta. Päihteiden käyttö, riittämätön uni ja väsymys voivat myös vaikuttaa kouluakäymättömyyteen. Sosiaaliset ongelmat, kuten koulukiusaaminen ja ryhmäpaine voivat heikentää kouluun kiinnittymistä. Haasteet perheissä, esimerkiksi vanhempien mielenterveysongelmat, matala sosioekonominen asema, liialliset kurinpitotoimet tai puutteet vanhemmuustaidoissa lisäävät koulupoissaoloja. Vanhemman sairastuminen tai vanhempien avioero voivat vaikuttaa lapsen kykyyn käydä koulua. Koulun huono ilmapiiri, riittämätön tuki sekä vähäiset oppilashuollon resurssit voivat myös lisätä koulupoissaoloja. Avoimet oppimisympäristöt ja liiallinen itseohjautuvuus kuormittavat usein oppilasta ja voivat johtaa poissaoloihin koulusta.
Aineiston sisältö analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja tulokset teemoiteltiin. Teemoista muodostettiin ala- ja yläluokat. Alaluokiksi valittiin psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat koulunkäynnissä. Yläluokiksi valikoitui yksilöön, perheeseen, kouluun ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Tuloksista voidaan päätellä, että kouluakäymättömyyden syitä on monenlaisia. Koulupoissaoloihin vaikuttavat yksilöön liittyvien tekijöiden lisäksi perheeseen, kouluun ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät.
Mielenterveyden haasteet, kuten masennus ja ahdistuneisuus, ovat yleisempiä yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät poissaoloja koulusta. Päihteiden käyttö, riittämätön uni ja väsymys voivat myös vaikuttaa kouluakäymättömyyteen. Sosiaaliset ongelmat, kuten koulukiusaaminen ja ryhmäpaine voivat heikentää kouluun kiinnittymistä. Haasteet perheissä, esimerkiksi vanhempien mielenterveysongelmat, matala sosioekonominen asema, liialliset kurinpitotoimet tai puutteet vanhemmuustaidoissa lisäävät koulupoissaoloja. Vanhemman sairastuminen tai vanhempien avioero voivat vaikuttaa lapsen kykyyn käydä koulua. Koulun huono ilmapiiri, riittämätön tuki sekä vähäiset oppilashuollon resurssit voivat myös lisätä koulupoissaoloja. Avoimet oppimisympäristöt ja liiallinen itseohjautuvuus kuormittavat usein oppilasta ja voivat johtaa poissaoloihin koulusta.