Näkymättömät lapset -projektin koettu vaikuttavuus kohderyhmissä
Tölli, Jenna (2008)
Tölli, Jenna
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326695
Tiivistelmä
Joka viides tai neljäs suomalainen kärsii mielenterveyshäiriöstä. Suomessa on noin 1,4 miljoonaa perhettä. Vuonna 2002 Suomessa huostaan otettiin 7 829 lasta. Vuonna 2004 järjestettiin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä "Näkymätön lapsi" projekti jonka tavoitteena oli kehittää alueellinen toimintamalli, joka huomioi lapsen perheessä, jossa aikuisella on mielenterveysongelma.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa "Näkymätön lapsi" -projektin koettu vaikuttavuus psykiatrisessa yksikössä sekä synnytysyksikössä. Tavoitteina oli selvittää onko koulutuksesta ollut hyötyä osallistujan nykyisessä työssä, kuinka koulutus ja koulutuksessa tuotettu huoli-lomake auttanut lapsen huomioimisessa äidin tai isän sairastaessa mielenterveysongelmaa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla. Kyselylomake koostui 15 strukturoidusta kysymyksestä sekä neljästä avoimesta kysymyksestä. Kysely lähetettiin sähköpostitse 21 koulutukseen osallistuneelle ja heistä 11 vastasi kyselyyn. Tutkimus on sekä laadullinen eli kvalitatiivinen että määrällinen eli kvantitatiivinen.
Tutkimuksessa kävi ilmi huoli - lomakkeen käytön lisääntyneen koulutuksen myötä. Lomakkeen käyttö oli myös lisännyt lasten huomioimista huoltajan sairastaessa mielenterveysongelmaa.
Osa vastaajista oli sitä mieltä, että lapsi tulisi huomioida myös muissakin yksiköissä, kuten esim. somaattisilla osastoilla syöpää sairastavan potilaan lapsi. Lapset puheeksi" menetelmän koulutusta toivottiin kaikille osastoille, koko henkilökunnalle ja kaikille uusille työntekijöille.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa "Näkymätön lapsi" -projektin koettu vaikuttavuus psykiatrisessa yksikössä sekä synnytysyksikössä. Tavoitteina oli selvittää onko koulutuksesta ollut hyötyä osallistujan nykyisessä työssä, kuinka koulutus ja koulutuksessa tuotettu huoli-lomake auttanut lapsen huomioimisessa äidin tai isän sairastaessa mielenterveysongelmaa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-ohjelmalla. Kyselylomake koostui 15 strukturoidusta kysymyksestä sekä neljästä avoimesta kysymyksestä. Kysely lähetettiin sähköpostitse 21 koulutukseen osallistuneelle ja heistä 11 vastasi kyselyyn. Tutkimus on sekä laadullinen eli kvalitatiivinen että määrällinen eli kvantitatiivinen.
Tutkimuksessa kävi ilmi huoli - lomakkeen käytön lisääntyneen koulutuksen myötä. Lomakkeen käyttö oli myös lisännyt lasten huomioimista huoltajan sairastaessa mielenterveysongelmaa.
Osa vastaajista oli sitä mieltä, että lapsi tulisi huomioida myös muissakin yksiköissä, kuten esim. somaattisilla osastoilla syöpää sairastavan potilaan lapsi. Lapset puheeksi" menetelmän koulutusta toivottiin kaikille osastoille, koko henkilökunnalle ja kaikille uusille työntekijöille.