Suomalaisissa palloilulajeissa tarvitaan tiedolla johtamista – Tiedolla johtamisen kehittämismalli urheilujohtajille palloilulajeihin
Kevari, Juuso (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826902
Tiivistelmä
Suomalaisissa palloilulajeissa tarvitaan tiedolla johtamista – Tiedolla johtamisen kehittämismalli urheilujohtajille palloilulajeihin on Kajaanin Ylemmän korkeakoulun tutkimuksellinen kehitystyö. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehitystyö, jossa teoreettisena viitekehyksenä on tiedolla johtaminen. Kehitystyön tavoitteena oli luoda kehityssuunnitelma suomalaiseen urheilujohtamiseen tiedolla johtamisen työkaluja. Tutkimuksellisessa kehitystyössä tutkimuksen tulokset osoittavat tarpeen kehitystyölle.
Aiempien tutkimusten perusteella Suomessa on paljon kouluttamattomia urheilujohtajia, joiden urapolku on johtanut nykyiseen työhön muiden kuin näyttöjen perusteella, kuten menestyksekkään urheilu-uran ansiosta. Suomalaiset urheiluseurat ovat voimakkaasti vapaaehtoisten varassa, ja tästä syystä seurojen tulisi olla laadukkaasti johdettuja.
Suomalaisilla seuroilla on vahva monitasoisuuden leima, jossa yhteiskunnan painottamat arvot näkyvät vahvasti. Seurojen päämääräinen tarkoitus ei ole urheilu tai kilpaurheiluun tähtääminen. Suomalaiset lajiliitot ja olympiakomitea tukevat vahvasti liikuntaa, mikä näkyy myös kilpaurheilussa negatiivisella tavalla. Suomalaisten seurojen visiot, tarkoitukset ja tavoitteet ovat pääsääntöisesti ei-urheilullisia.
Tutkimus osoittaa, että aiempien tutkimusten väittämät pitävät paikkansa suomalaisessa urheilussa. Tulokset osoittavat ison arvomaailman ristiriidan huippu-urheilun ja yhteiskunnan arvojen välillä. Tutkimuksen mukaan urheilujohtajat eivät omaa huippu-urheilu-uraa tai ylempää korkeakoulututkintoa johtamisesta. Tutkimuksen ja lähdekirjallisuuden mukaan korkeasti koulutetut johtajat puuttuvat suomalaisista seuroista.
Tutkimukseen osallistuneilla seuroilla mittarit eivät ole linjassa huippu-urheilun kanssa. Mittareiden ja tavoitteiden asettelu on ollut heikkoa. Mittareiden suhteuttaminen on tutkimuksen mukaan ollut vahvasti yhteiskuntavastuullista ja sosiaalista. Mittareiden toteuttaminen tutkimuksen seuroissa on enemmän harrastamiseen liittyvää.
Kehitystyössä on selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka toimintaa tulisi johtaa tiedolla, mitä tiedolla johtaminen on ja miten seurassa tulisi asettaa tavoitteita, joissa keskiössä on huippu-urheilu.
Aiempien tutkimusten perusteella Suomessa on paljon kouluttamattomia urheilujohtajia, joiden urapolku on johtanut nykyiseen työhön muiden kuin näyttöjen perusteella, kuten menestyksekkään urheilu-uran ansiosta. Suomalaiset urheiluseurat ovat voimakkaasti vapaaehtoisten varassa, ja tästä syystä seurojen tulisi olla laadukkaasti johdettuja.
Suomalaisilla seuroilla on vahva monitasoisuuden leima, jossa yhteiskunnan painottamat arvot näkyvät vahvasti. Seurojen päämääräinen tarkoitus ei ole urheilu tai kilpaurheiluun tähtääminen. Suomalaiset lajiliitot ja olympiakomitea tukevat vahvasti liikuntaa, mikä näkyy myös kilpaurheilussa negatiivisella tavalla. Suomalaisten seurojen visiot, tarkoitukset ja tavoitteet ovat pääsääntöisesti ei-urheilullisia.
Tutkimus osoittaa, että aiempien tutkimusten väittämät pitävät paikkansa suomalaisessa urheilussa. Tulokset osoittavat ison arvomaailman ristiriidan huippu-urheilun ja yhteiskunnan arvojen välillä. Tutkimuksen mukaan urheilujohtajat eivät omaa huippu-urheilu-uraa tai ylempää korkeakoulututkintoa johtamisesta. Tutkimuksen ja lähdekirjallisuuden mukaan korkeasti koulutetut johtajat puuttuvat suomalaisista seuroista.
Tutkimukseen osallistuneilla seuroilla mittarit eivät ole linjassa huippu-urheilun kanssa. Mittareiden ja tavoitteiden asettelu on ollut heikkoa. Mittareiden suhteuttaminen on tutkimuksen mukaan ollut vahvasti yhteiskuntavastuullista ja sosiaalista. Mittareiden toteuttaminen tutkimuksen seuroissa on enemmän harrastamiseen liittyvää.
Kehitystyössä on selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka toimintaa tulisi johtaa tiedolla, mitä tiedolla johtaminen on ja miten seurassa tulisi asettaa tavoitteita, joissa keskiössä on huippu-urheilu.