Alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytys
Forsberg, Heidi; Rantanen, Anne (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103027060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103027060
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden tietoutta alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytyksestä. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa sairaanhoitajaopiskelijoille alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytyksestä. Opinnäytetyön tehtävänä oli koota posteri sairaanhoitajaopiskelijoille alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytyksestä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa kartoitettiin keskeisiä tutkimuksia ja artikkeleita lasten hoitoelvytyksestä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat: Miten alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytys toteutetaan ja millaisia eettisiä näkökohtia siihen liittyy?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaprosessia. Opinnäytetyöhön valittiin yhteensä kymmenen tieteellistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista, kuten Finna, Google, Google scholar ja PubMed. Haku aineistolle keskittyi viimeisten 10-vuoden aikana tapahtuneisiin alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytyksiin. Tutkimuksia löytyi rajoitetusti. Tutkimuksia pyrittiin hakemaan Suomenkielisinä mutta englanninkielisiä tutkimuksia löytyi enemmän, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tutkimukset jakautuivat 2 suomenkielistä tutkimusta ja 8 englanninkielistä. Toimeksiantaja opinnäytetyölle oli Laurean ammattikorkeakoulu.
Keskeiset tulokset korostivat ABCDE-protokollan merkitystä, elvytyksen nopeaa aloitusta, henkilökunnan jatkuvaa koulutusta ja osaavan moniammatillisen MET-ryhmän roolia sekä elvytyksen jälkeistä hoitoa. Myös eettisyys nousi tärkeäksi teemaksi. Keskeisiä eettisiä aiheita lapsen hoitoelvytyksessä nousi perheiden osallistuminen päätöksentekoon ja näkemysten kunnioittaminen sekä elvytyksen laadun parantaminen parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Hoitohenkilökunnalla on eettinen vastuu elvytyksen aloittamisesta, jatkamisesta ja lopettamisesta.
Jatkotutkimuksena voisi olla perheen läsnäolon vaikutus elvytystilanteessa. Olisi myös mielenkiintoista saada tutkittua tietoa lasten toipumisesta elvytyksen jälkeen ja miten teknologian, kuten simulaatioiden käyttö vaikuttaa hoitoelvytyksen onnistumiseen ja sairaanhoitajien koulutukseen. Nämä jatkotutkimusaiheet voisivat tarjota syventävää tietoa hoitoelvytyksestä ja auttaa kehittämään elvytyskäytäntöjä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston valintaprosessia. Opinnäytetyöhön valittiin yhteensä kymmenen tieteellistä tutkimusta ja tutkimusartikkelia. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista, kuten Finna, Google, Google scholar ja PubMed. Haku aineistolle keskittyi viimeisten 10-vuoden aikana tapahtuneisiin alle kouluikäisen lapsen hoitoelvytyksiin. Tutkimuksia löytyi rajoitetusti. Tutkimuksia pyrittiin hakemaan Suomenkielisinä mutta englanninkielisiä tutkimuksia löytyi enemmän, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tutkimukset jakautuivat 2 suomenkielistä tutkimusta ja 8 englanninkielistä. Toimeksiantaja opinnäytetyölle oli Laurean ammattikorkeakoulu.
Keskeiset tulokset korostivat ABCDE-protokollan merkitystä, elvytyksen nopeaa aloitusta, henkilökunnan jatkuvaa koulutusta ja osaavan moniammatillisen MET-ryhmän roolia sekä elvytyksen jälkeistä hoitoa. Myös eettisyys nousi tärkeäksi teemaksi. Keskeisiä eettisiä aiheita lapsen hoitoelvytyksessä nousi perheiden osallistuminen päätöksentekoon ja näkemysten kunnioittaminen sekä elvytyksen laadun parantaminen parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Hoitohenkilökunnalla on eettinen vastuu elvytyksen aloittamisesta, jatkamisesta ja lopettamisesta.
Jatkotutkimuksena voisi olla perheen läsnäolon vaikutus elvytystilanteessa. Olisi myös mielenkiintoista saada tutkittua tietoa lasten toipumisesta elvytyksen jälkeen ja miten teknologian, kuten simulaatioiden käyttö vaikuttaa hoitoelvytyksen onnistumiseen ja sairaanhoitajien koulutukseen. Nämä jatkotutkimusaiheet voisivat tarjota syventävää tietoa hoitoelvytyksestä ja auttaa kehittämään elvytyskäytäntöjä.