Kotini Terapiatalossa : asukkaiden kokemuksia kotiutumisesta Terapiataloon
Havia, Jonna; Vihervaara, Minna (2008)
Havia, Jonna
Vihervaara, Minna
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103127129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103127129
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kuinka asukkaat ovat kotiutuneet uuteen palvelukotiin Kokkolan Terapiataloon. Terapiatalo on kolmikerroksinen asumispalvelukeskus, jossa asuminen perustuu omistamiseen tai vuokraamiseen. Lisäksi Terapiatalossa on hoito-osasto, joka on kohdistettu pitkäaikaissairaille.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotiutumista edistäneitä ja sitä vaikeuttaneita tekijöitä sekä esittää tutkimustuloksista esille nousseita kehittämishaasteita Terapiatalon henkilökunnalle. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2007 ja se koostuu viiden Terapiatalon asukkaan haastatteluista. Asukkaat olivat muuttaneet Terapiataloon kesällä 2006. Haastattelut nauhoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tutkimustehtävittäin.
Terapiataloon muuttaminen lisäsi asukkaiden turvallisuuden tunnetta palveluiden, turvallisen ympäristön ja hoitohenkilökunnan tuella. Asukkaat kokivat terveydentilansa kohentuneen ja muutosten myötä myös elämänlaatu kokonaisuudessaan parani. Terapiatalossa asumista ei koettu palveluasumisena, vaan asunto tuntui omalta kodilta. Tuloksissa korostui asukkaiden kokemus oman elämänsä hallinnasta ja valintojen tekemisestä omasta tahdosta, esimerkiksi muuttopäätöksen ja palveluiden suhteen. Tulokset osoittavat asukkaiden tyytyväisyyttä Terapiataloon ja pääasiassa onnistuneita kokemuksia kotiutumisestaan.
Kotiutumista vaikeuttaneet tekijät liittyivät muuttotilanteen ennakoimattomuuteen, Terapiatalon ympäristön keskeneräisyyteen sekä terveydentilan muutoksiin. Muutokset terveydentilassa tarkoittavat niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin huononemista. Kotiutumista vaikeuttaneet tekijät eivät kuitenkaan olleet yhteydessä Terapiatalon toimintaan, vaan sen kehittämiseksi esitettiin toiveita vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin. Lisäksi keskusteltiin myös asumiskustannuksista, jotka olivat asunnon ja palveluiden suhteen kohtuulliset, mutta kustannusten lisääntyminen askarrutti asukkaiden tulevaisuutta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotiutumista edistäneitä ja sitä vaikeuttaneita tekijöitä sekä esittää tutkimustuloksista esille nousseita kehittämishaasteita Terapiatalon henkilökunnalle. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2007 ja se koostuu viiden Terapiatalon asukkaan haastatteluista. Asukkaat olivat muuttaneet Terapiataloon kesällä 2006. Haastattelut nauhoitettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tutkimustehtävittäin.
Terapiataloon muuttaminen lisäsi asukkaiden turvallisuuden tunnetta palveluiden, turvallisen ympäristön ja hoitohenkilökunnan tuella. Asukkaat kokivat terveydentilansa kohentuneen ja muutosten myötä myös elämänlaatu kokonaisuudessaan parani. Terapiatalossa asumista ei koettu palveluasumisena, vaan asunto tuntui omalta kodilta. Tuloksissa korostui asukkaiden kokemus oman elämänsä hallinnasta ja valintojen tekemisestä omasta tahdosta, esimerkiksi muuttopäätöksen ja palveluiden suhteen. Tulokset osoittavat asukkaiden tyytyväisyyttä Terapiataloon ja pääasiassa onnistuneita kokemuksia kotiutumisestaan.
Kotiutumista vaikeuttaneet tekijät liittyivät muuttotilanteen ennakoimattomuuteen, Terapiatalon ympäristön keskeneräisyyteen sekä terveydentilan muutoksiin. Muutokset terveydentilassa tarkoittavat niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin huononemista. Kotiutumista vaikeuttaneet tekijät eivät kuitenkaan olleet yhteydessä Terapiatalon toimintaan, vaan sen kehittämiseksi esitettiin toiveita vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin. Lisäksi keskusteltiin myös asumiskustannuksista, jotka olivat asunnon ja palveluiden suhteen kohtuulliset, mutta kustannusten lisääntyminen askarrutti asukkaiden tulevaisuutta.