Musiikin siivin kasvuun
Korva, Juha (2008)
Korva, Juha
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127187
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää musiikin käyttöä lasten kokonaisvaltaisen kasvun tukena. Tutkimuksen kohteena oli tarkastella musiikkiin liittyvien elementtien, kuten lasten kognitiivisten taitojen ja tunne-elämän kehittymistä sekä yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden kasvua. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta ja musiikkikerho- osiosta.
Lähdin liikkeelle varhaisiän musiikkikasvatuksen teoriasta. Siinä käsittelin lapsen musiikillista kehitystä syntymästä seitsemään ikävuoteen saakka. Tarkastelussa olivat kuuntelukyvyn, musiikillisen muistin, musiikkiliikunnan, äänenkäytön ja laulamisen sekä soittamisen ja ryhmässä toimimisen kehityskaaret. Tästä jatkoin kansanmusiikin käytöstä kasvavan lapsen parissa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Sitten siirryin tarkastelemaan keskilapsuuden minäkuvan ja sosiaalisen kehityksen elementtejä. Teorian loppu-osassa toin esiin aluepiiriin liittyviä musiikkiterapeuttisia viitekehyksiä.
Käytännön osiossa kuvataan lapsiryhmän prosessia musiikkikerhotoiminnassa. Ryhmän tavoitteena oli kasvattaa lasten itsetuntoa, jonka myötä mahdollistuu itsensä laaja- alaisempi ilmaisu ja rakentavammat vuorovaikutustaidot. Työkaluina käytin musiikin, laulun ja soitinrakennuksen lisäksi subjektiivista havainnointia.
Musiikkikerhosta saamani kokemuksen mukaan musiikki mahdollistaa lapsen yksilölli- sen kasvun ja yhteistoimintaan kehittymisen. On tärkeää tuntea kohderyhmänsä etukä- teen ja ymmärtää aiheeseen liittyvä teoria sekä käytännön harjoitteet. Onnistumisen tunne, rohkeus ja yhdessä toimimisen ilo tarvitsevat turvallisen kasvualustan, jossa voi luovasti kokeilla omia rajojaan.
Lähdin liikkeelle varhaisiän musiikkikasvatuksen teoriasta. Siinä käsittelin lapsen musiikillista kehitystä syntymästä seitsemään ikävuoteen saakka. Tarkastelussa olivat kuuntelukyvyn, musiikillisen muistin, musiikkiliikunnan, äänenkäytön ja laulamisen sekä soittamisen ja ryhmässä toimimisen kehityskaaret. Tästä jatkoin kansanmusiikin käytöstä kasvavan lapsen parissa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Sitten siirryin tarkastelemaan keskilapsuuden minäkuvan ja sosiaalisen kehityksen elementtejä. Teorian loppu-osassa toin esiin aluepiiriin liittyviä musiikkiterapeuttisia viitekehyksiä.
Käytännön osiossa kuvataan lapsiryhmän prosessia musiikkikerhotoiminnassa. Ryhmän tavoitteena oli kasvattaa lasten itsetuntoa, jonka myötä mahdollistuu itsensä laaja- alaisempi ilmaisu ja rakentavammat vuorovaikutustaidot. Työkaluina käytin musiikin, laulun ja soitinrakennuksen lisäksi subjektiivista havainnointia.
Musiikkikerhosta saamani kokemuksen mukaan musiikki mahdollistaa lapsen yksilölli- sen kasvun ja yhteistoimintaan kehittymisen. On tärkeää tuntea kohderyhmänsä etukä- teen ja ymmärtää aiheeseen liittyvä teoria sekä käytännön harjoitteet. Onnistumisen tunne, rohkeus ja yhdessä toimimisen ilo tarvitsevat turvallisen kasvualustan, jossa voi luovasti kokeilla omia rajojaan.