Palloutumisasteen määritys GJS-valuraudassa ultraäänen avulla
Vesisenaho, Juha (2008)
Vesisenaho, Juha
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110127200
Tiivistelmä
Componenta Pietarsaari Oy:n sulatto-osastolla haluttiin kehittää laadunvarmistusta siten, että otettaisiin käyttöön ultraäänitarkastusmenetelmä, jonka avulla voitaisiin valvoa pallografiittivaluraudan palloutumista tuotannon aikana. Tätä varten yritykseen oli hankittu USPC-2100 -ultraäänilaitteisto, jonka oli määrä nopeuttaa pallografiittivaluraudan valvontaa sekä parantaa sen luotettavuutta nykyiseen palloutumis- eli mikroskooppitutkimukseen verrattuna. Tavoitteena oli myös uuden tarkastusmenetelmän myötä vähentää magnesiumin kulutusta ja siten siitä aiheutuvia käyttökustannuksia.
Työssä suoritettiin ultraäänilaitteiston käyttöönottoa varten tarvittava määrä kokeellisia tutkimuksia, joiden avulla osoitettiin korrelaation olemassaolo palloutumisasteen ja äänennopeuden välillä ferriitti/perliittisuhteen vaihdellessa. Näiden tutkimusten perusteella voitiin myös määrittää alustava äänennopeuden raja, joka vastasi 85 %:n palloutumista yrityksessä käytössä olevilla eri kupariekvivalenteilla. Työssä kartoitettiin myös näytteen tarvitsema jäähdytysaika muotissa, ennen kuin sille pystyttäisiin suorittamaan varsinainen äänennopeuden mittaus. Lisäksi selvitettiin, millainen mittausvirhe muodostuisi näytteen äänennopeuteen, mikäli veden lämpötila vaihtelisi itse tarkastuksen aikana.
Tutkimustyössä käytettiin apuvälineinä USPC-2100 -ultraäänilaitteistoa, optista metallimikroskooppia, ARL MA -optista spektrometria ja Wolbert-kovuusmittalaitetta sekä Six Sigma -laatutyökalua. Uusi tarkastusmenetelmä tullaan mitä luultavimmin ottamaan käyttöön lähivuosien aikana.
Työssä suoritettiin ultraäänilaitteiston käyttöönottoa varten tarvittava määrä kokeellisia tutkimuksia, joiden avulla osoitettiin korrelaation olemassaolo palloutumisasteen ja äänennopeuden välillä ferriitti/perliittisuhteen vaihdellessa. Näiden tutkimusten perusteella voitiin myös määrittää alustava äänennopeuden raja, joka vastasi 85 %:n palloutumista yrityksessä käytössä olevilla eri kupariekvivalenteilla. Työssä kartoitettiin myös näytteen tarvitsema jäähdytysaika muotissa, ennen kuin sille pystyttäisiin suorittamaan varsinainen äänennopeuden mittaus. Lisäksi selvitettiin, millainen mittausvirhe muodostuisi näytteen äänennopeuteen, mikäli veden lämpötila vaihtelisi itse tarkastuksen aikana.
Tutkimustyössä käytettiin apuvälineinä USPC-2100 -ultraäänilaitteistoa, optista metallimikroskooppia, ARL MA -optista spektrometria ja Wolbert-kovuusmittalaitetta sekä Six Sigma -laatutyökalua. Uusi tarkastusmenetelmä tullaan mitä luultavimmin ottamaan käyttöön lähivuosien aikana.