Keskijänniteverkon automaation kehittäminen
Polso, Juho (2008)
Polso, Juho
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110527387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110527387
Tiivistelmä
Tämä työ on tehty Oulun Seudun Sähkön Verkkopalvelun keskijänniteverkon automaation kehittämiseksi. Kehittäminen sisältää sähköasemien ja kaukoohjattujen erotinasemien tiedonsiirtoratkaisujen tarkastelun sekä maastokatkaisijoiden sijoittamisen kannattavuustarkastelun. Oulunsalo, Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Muhos, Utajärvi ja Vaala ovat tarkasteltavat kunnat.
Nykyinen sähköasemien tiedonsiirto on toteutettu ADSL-laajakaistayhteydellä. Kauko-ohjattavien erotinasemien tiedonsiirtotekniikka toimii pakettiradiolla. Aikaisemmin Oulun Seudun Sähkön keskijänniteverkkoon ei ole sijoitettu maastokatkajsjjoita.
Työssä tarkasteltiin eri tiedonsiirtotekniikoiden ominaisuuksia sekä niiden investointi- ja käyttökustannuksia. Maastokatkaisijoiden osalta tarkasteltiin niiden sijoittamisella saatavaa hyötyä, joka riippuu maastokatkaisijan taakse jäävän verkon pituudesta ja vikataajuudesta sekä maastokatkaisijaa ennen olevien asiakkaiden tehotarpeesta ja tyypistä.
Sähköasemien nykyiselle tiedonsiirtotekniikalle ei löydetty investointi- ja käyttökustannuksien osalta kannattavaa korvaavaa ratkaisua. Kauko-ohjattaville erotinasemille korvaavaksi tiedonsiirtotekniikaksi osoittautuivat radiomodeemit. Maastokatkaisijoiden osalta jokaisella suunnitellulla sijoituspaikalla investointi osoittautui kannattavaksi.
Nykyinen sähköasemien tiedonsiirto on toteutettu ADSL-laajakaistayhteydellä. Kauko-ohjattavien erotinasemien tiedonsiirtotekniikka toimii pakettiradiolla. Aikaisemmin Oulun Seudun Sähkön keskijänniteverkkoon ei ole sijoitettu maastokatkajsjjoita.
Työssä tarkasteltiin eri tiedonsiirtotekniikoiden ominaisuuksia sekä niiden investointi- ja käyttökustannuksia. Maastokatkaisijoiden osalta tarkasteltiin niiden sijoittamisella saatavaa hyötyä, joka riippuu maastokatkaisijan taakse jäävän verkon pituudesta ja vikataajuudesta sekä maastokatkaisijaa ennen olevien asiakkaiden tehotarpeesta ja tyypistä.
Sähköasemien nykyiselle tiedonsiirtotekniikalle ei löydetty investointi- ja käyttökustannuksien osalta kannattavaa korvaavaa ratkaisua. Kauko-ohjattaville erotinasemille korvaavaksi tiedonsiirtotekniikaksi osoittautuivat radiomodeemit. Maastokatkaisijoiden osalta jokaisella suunnitellulla sijoituspaikalla investointi osoittautui kannattavaksi.