Onko asianosainen tilanteen tasalla? Rikosprosessin muotoilu esitutkinnasta käräjäoikeuden oikeudenkäyntiin.

Abstract

Vuosittain noin joka kymmenes suomalainen joutuu tekemisiin rikosprosessin kanssa. Rikosprosessi koetaan kuitenkin usein sekavaksi, hankalaksi tai muuten epäselväksi kokonaisuudeksi, ja pahimmassa tapauksessa asianosaisen oikeusturva voi vaarantua tiedonpuutteen vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena on muotoilla rikosprosessista selkeämpi kokonaisuus tavalliselle kansalaiselle. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Tuomioistuinvirasto.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään rikosprosessia yleisellä tasolla. Esitutkinnan, syyteharkinnan ja käräjäoikeuden oikeudenkäynnin osioista tuodaan esiin tärkeimmät seikat sen perusteella, mitä jokaisen kansalaisen olisi hyvä tietää. Tietoperustassa käsitellään lyhyesti myös muita rikosprosessiin liittyviä tärkeitä vaiheita ja teemoja, kuten rikosprosessin eri vaiheissa vallitsevia periaatteita, tuomiota sekä muita kuin tavanomaisia käsittelyvaihtoehtoja.

Tutkimusongelma on käsitys siitä, että asianosaiset kokevat rikosprosessin hankalana ja vaikeaselkoisena. Opinnäytetyössä on kolme erillistä kehittämisosiota, joiden keskiössä on ollut asiakaslähtöisyyden tärkeys sekä oikeusmuotoilu. Ensimmäisessä kehittämisosiossa on toteutettu kyselytutkimus, jossa on kerätty tietoa rikosprosessin kokeneiden henkilöiden kokemuksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada käsitys siitä, pitääkö tutkimusongelman käsitys paikkaansa. Kyselytutkimuksessa on käytetty sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää, sillä näiden kahden tutkimusmenetelmän katsottiin tukevan toisiaan. Tutkimus on toteutettu sähköisellä kyselylomakkeella. Toisessa kehittämisosiossa empiiristä tutkimusta on toteutettu henkilökohtaisella asioinnilla Helsingin käräjäoikeudessa sekä oikeudenkäyntien seuraamisella. Henkilökohtaisista havainnoista sekä aiheen kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella on toteutettu visualisoidut animaatiot opastavina lyhytvideoina. Animaatiot käsittelevät asiointia käräjäoikeudessa sekä rikosoikeudenkäynnin kulkua. Kolmannessa kehittämisosiossa opinnäytetyön tietoperustan aineiston perusteella on laadittu yksinkertaistettu visuaalinen esite. Esite kertoo selkeästi rikosprosessin tärkeimmät vaiheet sekä sen, millä eri tavoin rikosprosessi voi päättyä, sillä vuosittain noin 90 % rikosasioista päättyy tavalla tai toisella ennen oikeudenkäyntivaihetta. Kehittämisosion tuotokset on tarkoitettu yleishyödyllisiksi ja kaikkien saataville.

Kyselytutkimuksen keskeisin tulos oli, että asianosaiset kokivat rikosprosessin hankalaksi, mikä tukee tutkimusongelmaa. Kyselyyn vastanneet, joilla ei ollut prosessissa oikeudellista avustajaa, olivat arvioineet rikosprosessin selkeyttä keskiarvolla 1,89/5 (1=epäselkeä, 5=selkeä), avustajia käyttäneet kokivat rikosprosessin selkeyden keskiarvolla 2,94/5 ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,38/5. Tutkimuksessa nousi esille, että oikeudellisen avustajan käytöllä oli positiivinen vaikutus rikosprosessin selkeyden kokemuksiin. Tutkimuksen mukaan eniten kehittämisen varaa oli rikosprosessin esitutkintaosiossa.

Opinnäytetyössä on käynyt ilmi, että kansalaisten tietoisuutta rikosprosessista on tärkeää lisätä ja rikosprosessia selkeyttää. Tällä hetkellä käsitys on, että rikosprosessi on selkeä alan asiantuntijoille, mutta sitä tulee kehittää palvelemaan paremmin nykypäivän palvelukeskeistä maailmaa ja sen tavallisia kansalaisia. Tämä helpottaa kaikkien osapuolten työtä ja varmistaa asianosaisten oikeusturvan toteutumisen.