Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö : toimintakykymittarin hyödynnettävyyden kehittäminen sijaishuollossa

Abstract

Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä käsiteltiin lastensuojelun sijaishuoltolaitoksessa käytettävän toimintakykymittarin hyödynnettävyyden kehittämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten toimintakykymittaria tulisi käyttää, jotta sen antamasta tiedosta saataisiin mahdollisimman validia ja luotettavaa lapsen tilanteen analysointiin. Tutkimus lähestyi aihetta lasten, huoltajien ja ohjaajien näkökulmista ja pyrki lisäämään heidän tietoisuuttaan mittarin käytöstä. Opinnäytetyön ensisijaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajina olivat lastensuojelulaitoksessa sijoitettuna olevat lapset, sekä toissijaisina kohderyminä ja hyödynsaajina olivat lasten vanhemmat, ohjaajat ja itse lastensuojelulaitos.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin autoetnografiaa, jossa kirjoittajan omat kokemukset ja havainnot olivat keskeisessä roolissa. Viitekehyksenä hyödynnettiin kattavaa kirjallisuuskatsausta aiheeseen liittyvistä teorioista ja käytännöistä, jota täydennettiin käytännön kokemuksilla ja havainnoilla. Päiväkirjamuotoinen lähestymistapa auttoi syventämään ymmärrystä toimintakykymittarin käytöstä ja sen eri osa-alueista sekä edisti selkeän ja informatiivisen materiaalin suunnittelua.

Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina tuotettiin selkeää ja helposti ymmärrettävää materiaalia toimintakykymittarin tarkoituksesta ja käytöstä, suunnattuna erityisesti lapsille, vanhemmille ja ohjaajille. Työelämäkumppanille tarjottiin lisää tietoa mittarin käytöstä, mikä lisäsi heidän tietoisuuttaan sen sisällöstä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Tulosten perusteella nuorten ja sisäisten sidosryhmien tietämys toimintakykymittarista parani, ja ohjaajat saivat uusia näkökulmia tarkastella mittaria lasten ja vanhempien näkökulmasta. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että lastensuojelun sijaishuoltolaitoksissa lisättäisiin lasten ja vanhempien tietoisuutta laitoksen eri toiminnoista, jotta kerättyjen tietojen luotettavuutta voitaisiin parantaa. Opinnäytetyössä esitetään mallia, joka huomioi tarkemmin lapset ja vanhemmat kehittämällä heidän tietämystään eri asiakokonaisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, jotta sijaishuollon palveluista voitaisiin kerätä täsmällistä ja validia tietoa parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi. Opinnäytetyön tuloksena syntyneitä materiaaleja voidaan käyttää toisten lastensuojelulaitosten toiminnassa.

I In this diary-based Bachelor’s thesis, the development of the usability of a functional capacity assessment tool used in child protection residential care facilities was examined. The purpose of the thesis was to determine how the assessment tool should be used to obtain the most valid and reliable information for analyzing a child's situation. The study approached the topic from the perspectives of children, guardians, and caregivers, aiming to increase their awareness of the use of the tool. The primary target group and beneficiaries of the thesis were the children placed in child protection facilities, while the secondary target groups and beneficiaries included the children's parents, caregivers, and the child protection facility itself.

The research method used was autoethnography, where the thesis author’s own experiences and observations played a central role. A comprehensive literature review on relevant theories and practices was conducted in the theoretical background, which was supplemented with practical experiences and observations. The diary-based approach helped deepen the understanding of the use of the functional capacity assessment tool and its various components, as well as facilitated the design of clear and informative material.

As a result of the thesis, clear and easily understandable materials was produced on the purpose and use of the functional capacity assessment tool, specifically targeted at children, parents, and caregivers. The work-life partner was provided with additional information on the use of the tool, which increased their awareness of its content and potential applications. Based on the results, the knowledge of young people and internal stakeholders about the assessment tool improved, and caregivers gained new perspectives on approaching the tool from both children's and parents' viewpoints. It was suggested as a development proposal that awareness among children and parents about the various operations in child protection residential care facilities should be increased to improve the reliability of the collected data. The thesis proposed a model that better considers children and parents by enhancing their knowledge of different aspects and influencing factors, enabling the collection of precise and valid information from residential care services to achieve the best possible outcomes. The materials produced as a result of the thesis can be applied in the operations of other child protection facilities.