Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työyhteisötutkimuksen merkitys henkilöstölle : case SOK Palveluässä
Heikura, Eveliina (2015)
Heikura, Eveliina
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501231559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501231559
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarjota valmiuksia lisätä työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta ja analysoida SOK Palveluässän Kajaanin yksikössä toteutetun kyselyn tuloksia, jotta työhyvinvointia voidaan kehittää organisaatiossa yhä edelleen. Opinnäytetyössä tutkitaan työyhteisötutkimuksen merkitystä henkilöstölle, joten tutkimusongelmiksi valittiin seuraavat kysymykset: ”Ovatko aiempien vuosien työyhteisötutkimusten pohjalta tehdyt muutokset työyhteisössä vaikuttaneet työhyvinvoinnin parantamiseen?” ja ”Miten S-ryhmässä vuosittain toteutettavaa työyhteisötutkimusta voitaisiin kehittää?”
Teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa selvitetään, mitä työhyvinvointi tarkoittaa ja määritellään siihen liittyviä tärkeimpiä käsitteitä ja vaikutustekijöitä. Toisessa luvussa tarkastellaan työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvää toimintaa ja edellytyksiä erityisesti henkilöstöjohtamisen näkökulmasta.
Opinnäytetyön empiirisen osuuden tutkimusstrategia on case-tutkimus, jossa on käytetty sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa esitellään joulukuussa 2014 teetetyn sähköisen kyselyn tuloksia ja henkilöstön näkemyksiä työhyvinvoinnin ja työyhteisötutkimuksen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tekijä perehtyi myös aikaisempien työyhteisötutkimusten tuloksiin ja sai näin kattavan tietoperustan myös tapaustutkimuksen lähtökohdista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työyhteisötutkimus on erittäin merkityksellinen työntekijöille. Se on myös hyvä työväline esimiehille ja oikein käytettynä voi parantaa esimiesten, alaisten ja johdon välistä vuorovaikutusta suuressakin organisaatiossa.
Teoriaosuus koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa selvitetään, mitä työhyvinvointi tarkoittaa ja määritellään siihen liittyviä tärkeimpiä käsitteitä ja vaikutustekijöitä. Toisessa luvussa tarkastellaan työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvää toimintaa ja edellytyksiä erityisesti henkilöstöjohtamisen näkökulmasta.
Opinnäytetyön empiirisen osuuden tutkimusstrategia on case-tutkimus, jossa on käytetty sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksessa esitellään joulukuussa 2014 teetetyn sähköisen kyselyn tuloksia ja henkilöstön näkemyksiä työhyvinvoinnin ja työyhteisötutkimuksen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tekijä perehtyi myös aikaisempien työyhteisötutkimusten tuloksiin ja sai näin kattavan tietoperustan myös tapaustutkimuksen lähtökohdista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työyhteisötutkimus on erittäin merkityksellinen työntekijöille. Se on myös hyvä työväline esimiehille ja oikein käytettynä voi parantaa esimiesten, alaisten ja johdon välistä vuorovaikutusta suuressakin organisaatiossa.